Isle of Sheep

nuttunen h&m/kirppis, mekko lindex, rintarossi ivanahelsinki, kengät onitsuka tiger, laukku marimekko.

Ihana trikoo nuttunen löytyi kirppikseltä, juuri tämmöistä olen kaivannut. (Uhosin aiemmin lopettavani kirppisshoppailun, no joo taida syödä sanojani ihan iloisesti.) Kukkamekko puettiin päälle vielä lauantaina ja lähdettiin Lammassaaren lavatansseihin. Ivanan tiikerit tekivät asuun pientä funkymaisuutta.

Aiemmista vuosista oppineena lähdin matkaan kunnon popoissa, yöllä märillä pitkospuilla käveleminen pikkukengissä on yhtä ihailtava suoritus kuin kolmen päivän festarit korkokengissä. Ei siis tälle tohelolle.

Niin ne Lammassaaren tanssit. Kuuluvat yhtä lähtemättömästi kesääni Flown kanssa. Neljättä kertaa täällä, niin mahtava juttu, ei vaan voi jättää väliin. Pitkospuita pitkin käveleminen iltasella on jo niin ihana ja erityinen tunne samoin myöhäiskesän viimeisiä kokonaisia iltoja ulkosalla.

Yöllä otsalamppu on must. Poikien kanssa leikittiin, että oltiin musikaalissa ja hoilattiin kuin viimeistä päivää, oli mahtavaa, sade ei haitannut kuin vasta taksia etsiessä...

On Saturday was the dances in the Isle of Sheep. It was great as always, tho we got really wet when we came home. Summer really seems to be ending.

Dr. Martens; täällä taas

Hätkähdin aika pahasti luettuani uusinta Trendiä. Tai siis katseltuani kuvat ensiksi. Mun teinipopot, joiden uudelleen kokoelmiin palauttamista olen pohtinut jo useampaan kertaan, komeilivat useissa muotikuvissa. Hätkähdin vielä pahemman kerran lisää huomatessani yksiä martenseja kutsuttavan vintage dr. martenseiksi. Jos ne vanhat popot siis vielä olisivat tallessa, niin niistä olisi jo tulleet ihan oikeat vintaget. Höh.

Aika siistiä, maiharit on hyvät kengät. Mutta sitten tuli se kyllästys ja oivallus ja pelko: tuleeko näistä sitten tämän syksyn ja talven gladiaattorit? Onko nämä kohta ihan kaikilla, niilläkin jotka ostavat grunge-vaattensa valmiiksi revittyinä kaupasta ja joille dr. martensit ovat vain kengät??? Aivan varmasti kiertää kohta joku mieletön tuunausidea tyyliin "kuinka saat maihareistasi katu-uskottavat; hiekkapaperia ja maalia jne." Just.

Muuten nuo maiharit pitää tosiaan kävellä sisään, ne eivät ole mitkään kevyet tossukat.

 kuva

Ottaa päähän kun kaikesta tärkeästä (siis ainakin minulle tärkeistä jutuista) tehdään vain hetken juttuja ja reality biteskin on vain elokuva. Jostain syystä otan grungen esittämisen vain vaatetyylinä aika henkilökohtaisesti. Onneksi en ole ainoa.

Mutta. Harmaimmallakin pilvellä on kai hopeareunuksensa. Tämän uusimman villityksen hyvä puoli saattaa kuitenkin olla se, että martenseja löytyy alesta ja kirppareilta, kun ne ovat out (ei klassikot oikeasti ole ikinä out, kaikki ei vaan sitä tiedä). Aion siis vaania. Ja pelastaa joka ikiset kodittomat dr. martensit kotiini ensi keväänä. (ööö sorry kulta, luit ihan oikein. Tarvitaan ehkä toinen kenkäteline. Tai jos pelastan vain oman kokoisiani...)

Dr. Martensit kestävät, ne olisivat minulle passelit, kun kertakäyttökamasta olen saanut niin tarpeekseni. Paitsi, että tänä talvena ostan vihdoin ne Camperin talvisaappaat, joista olen haaveillut niin kauan. Niin ja tietty ostanut parit paskat kengät; välillä kannattaisi maksaa pidempi penni.

kuva

Dr. martens and grunge is back and trendy. I feel kinda nostalgic, mostly irritated. But hey, everything comes back in fashion so I shouldn't be suprised. It's just that I love this style and a h&m copy of it seems to be so shallow; the style without the music. 

psst, arvonta!

Neonväreissä

Voisin puhua vaatteista loputtomiin ja kiinnitän aina huomiota siihen miten kanssaihmiseni pukeutuvat. Kommentoin ja kehun muiden asuja ja asusteita. Tässä kesällä on ollut ihanan mukava kollega, jolla on samoja taipumuksia. On se vaan mukava saada spontaani kommentti kuvan kengistä, jotka minustakin ovat veikeät. Lisää tätä. Onneksi on blogit, joissa tätä harrastetaan.

Epäilen joskus (lue usein) ystävieni kyllästyvän jatkuvasta vaahtoamisestani vaatteista. Mutku rakastaa niin rakastaa ja friikki on friikki. Silti voisi kommentoida ulkonäköä useammin. Ruotsissa ehti tottua kehuihin ja kommentteihin eikä ollut näkymätön olo. Ainakaan kovin usein.

Raitapaidat päätyivät Vihdissä 5 euron kirppiskassiin; materiaali, kunnon paksu puuvilla, ja värit olivat niin mahtavat. Näistä tulee joko seinäkoristeet tai laukut tai pussukat. Eniveis jotain näpertelyaskartelua tiedossa.

Flamingot ovat vanha suihkuverhoni, joka jäi suihkukaapin takia. (Ihan oikeesti suihkukaappi on aika jees, vaikka ensin olin todella skeptinen.) Rakastan tota ja snif. Nyt tarvis jotain pikkuista flamingo-juttua uuteen eläintarhaan, vinkkejä otetaan vastaan!

Collegetakki oli alunperin turkoosi, tykkään noista langoista tuolla lailla tehosteina. Mutta collegejakkujutusta en ole ollenkaan varma, liikaa trikoota on vaan liikaa trikoota.

huivi kirppis, jakkunen lindex/kirppis, mekko bershka, kengät vagabond.

Tämän hetkinen lempihuivi! Tuo on niin iso ja paksua kunnollista puuvillaa. Väritkin ovat juuri passelit.

I like colours. Even neon colours when they feel right.
It feels like autumn. I have only two days left at work. Yeah.

Markkinoilla kun vaan olla saa on elo aika mahtavaa

Taiteiden yö jäi väliin, mutta ihan uusi tuttavuus oli Vihdin Wuosisatamarkkinat 2009 viime lauantaina. Aurinko porotti ja meillä kaikilla oli niin mukavaa ;-).

Asennetta löytyy ja vieraita poseeraamaan.

Niin söpöä. Luulin eka, että tuo iso kori oli sen kaksi euroa, noo toivossa on hyvä elää.

Nämä olivat ihan parhaat. Takassa on tuikku ja savu menee savupiipusta ulos! Ensin luulin näitä nukkekodin kalusteiksi, mutta ihan isoille ihmisille ovat. ja ehkä nukkekotiin, kunhan sitä ei sytytä palamaan. Näitä kaupannut setä oli maailman söpöin ja hyvä kauppamies, mutta feikkitakka 50 eurolla ei lähtenyt mukaan.
Ah Globe Hope. Kaveri ja boyf löysivät laukut tarpeisiinsa, meitsi vaan kuolasi. Olen löytänyt jostain selkärankaa ja itsehillintää. Ihaniahan noi on, mutta nyt just en tarvi. (Huh oikeasti päästin tuollaiset sanat suustani. Muutoksia ilmassa ihan selvästi.)
Lakukoruja. Varmaan söisin tommosen vahingossa, jos olisin oikein nälkäinen. Nuo ovat tehty kumista, ei mikään ihan mahdoton juttu väkertää itse... Vink vink.
Kirppiksellä tarjouksena kassillinen vaatteita 5 euroa. Mukana myös kenkiä. Kaveri osti aika mielenkiintoisia hepeniä. Itsekin löysin pari juttua, niistä lisää myöhemmin. Se siitä kirppisshoppailun lopetuksesta ;-). Ostin silti maltilla, vaikka en niin järkevästi...

Nuupahtanut vaalitori.

Perussuomalaisten vaaliteltta. WTF??? Toi oli joku kone toi trolli ei oikea ihminen. Käsi vaan liikkui edes takaisin.

Onneksi en syö karkkia.

Lampaitakin oli.

Ja väliaikaisroskikset. Loistavaa.

Pellavamuseoonkin pääsi samoin kirkontorniin. Mä tykkään markkinoista. Nyt nämä maalaiskuvakoosteet taitavat olla tässä ja blogi voi taas siirtyä uusille uomille. Itsekin alan jo kyllästyä vaikka nämä ihanan kesäsisiä kuvia ovatkin.

Hyvää keskiviikkoa! Työviikosta enää puolet jäljellä oh yes.

Last of holiday pics. A day in the market in Vihti, the market is once a year.

R-A-K-A-S!

Mitenköhän meidän lomat sujuisivat ilman mahdollisuutta mökkeillä näin helposti? Velipoika totesi SisiliaMadrid-lomaltaan palattuaan, että on ahdistavaa olla taas Suomessa. Totesin vaan ettei kesällä kannata minnekään lähteä! No silloin paluu ei ainakaan ahdista.

Kun voi syödä makoisaa salaattia tällaisissa maisemissa.

Poikaystävän pyörä on aika hurjan värinen. Ei unohdu minnekään.

Oma jötikkäni ja ah niin näpsäkät satulalaukut.

Tämä on sitten tätä elämän hämmästelyä. Miten kaupunkilainen haksahti mökkeilyyn ja mikä saa meidät vaeltamaan sinne talvella jäistä tietä otsalamput päässä. Ei se ole kai mikä tahansa vaan juuri tämä mökki ja sen mahdollisuudet, jotka viehättävät. Lähellä ja helppoa. Oikea rauhan tyyssija.

Olen sitä paiysi aina pitänyt ulkoilusta ja metsissä vaeltelusta. Rakkaat veljeni kutsuvat poikaystävääni eräjormaksi, tämä kun tietää aika paljon kaikesta luontoon liittyvästä.

Onnellisuus on välillä niin helppoa.

Holiday pics. I'm happy on the countryside.

Flow 2009

Siitä asti, kun kolme vuotta sitten muutin takaisin Helsinkiin, on Flow kuulunut kesääni. Kyseisiä festareitahan on puitu ja hehkutettu jo blogeissa vaikka kuinka ja oma pläräykseni tuleekin aika jälkijunassa. Tätä ihanaa, ihanaa viikonloppua ei kuitenkaan voi ohittaa! Viikon takainen maanantai töissä meni kuin koomassa, mutta oli se taas sen arvoista!

Musakattaus oli mahtava, hengailtua tuli oiken olan takaa ja rento, mukava meininki kuului asiaan. Tämän vuoden lempparini olivat David Rodigan (kannatti valvoa lauantaina kahteen saakka!), Grace Jones, Rättö, Lehtisalo & Röyhkä ja Capital Beat.

Flowssa parasta on musiikin lisäksi upeasti pukeutuneet ihmiset. Missä nämä tyylilyylit ja parkettien partaveitset luuhaavat normielämässä? Festarit ovat kunnon inspiraatiopläjäys pukeutumisen suhteen. Nostan hattua kaikille korkkareissa festareilla hilluville, itse pukeuduin tapani mukaan aika käytännöllisesti. Nümphin koirahuppari oli taas pitkän tauon jälkeen ihan parasta. Sininen on mun väri.

Olen kai ikuinen tarhatäti, välillä puhalleltiin saippuakuplia, jotka mukanani toin ;-). Joillekin tämä oli yllättävän vaikeaa.

Roots Manuva.

Flowssa tulee aina törmättyä moniin tuttuihin, joita ei syystä tai toisesta kauhean usein näe. Vessajonossa törmäsin lukiotuttuun, jota en tosiaan ole lukion jälkeen tavannut. Muutenkin diggaan festareilla juuri tästä hengailuelementistä; aikaa olla on vaan ihan eri lailla.

Grace Jones oli loistava!

Kaveripariskunta oli (vahingossa mukamas) matchannut asunsa perjantaina ja lauantaina. Harmittaa niin, että missasin sunnuntain, pitänee kysellä missä väreissä silloin kuljettiin ;-).

Asu lauantailta: paita h&m, hame nanso, kengät angulus.

Ah rakastan tota paitaa, sekin oli vasta ekaa kertaa päällä tänä kesänä. Ei mikään office- tai landepaita. Tärkeintä festreilla on kunnon popot, joissa voi tanssia aamuun asti ilman rakkoja. Eipä ole näitä anguluksen popoja voittaneita; ostin nämä itselleni valmistujaislahjaksi kaksi vuotta sitten Tukholman Knulp-kaupasta. Siellä kannattaa käydä mikäli haluaa kunnon nahkakenkiä.

Hau hau ja ah miten muodokasta. En ihmettelee enää miksi tämä on poikaystävän lemppareita. se on ihana. Tuo sininen väri ah.

Ensi vuonna taas!

Flow Festival 14.-16.8.2009 in Helsinki. Check it out here.

Paulakukkien viimeinen päivä

Loma ei sitten ole yhtään yliarvostettua. Se tunne on niin ihana, kun ajatukset alkavat taas kulkea ja tulevaisuuttakin jaksaa suunnitella. Tämä aamuvirkku nimittäin veteli sikeitä kahteentoista asti päivisin ja nukkui päälle vielä päikkärit.

Ja pyöräiltiin. Mutta. Se Suuri Pyöräily siirrettiin tulevaisuuteen viime tiistain epävakaan sään takia ja no, oman laiskuuteni ;-). Sunnuntaisin koen suurta ahdistusta kun mökiltä pitää lähteä ja venytän ja vatkutan niin pitkään kuin voin. Tällä kertaa nautittiin myös ihanasta ilmasta ja vieraasta ;-). Tosin pyörien mukaan ottaminen oli ihan paras idea, lähiseuduilla tuli pyöräiltyä niin, että istuinluissa tuntui. Jep, geelisatula mulle kiitos.

Tämän paulakukkamekon kohtalo... En käytä valkoista, koska en siinä oikein viihdy, mutta suurempi syy taitaa olla sotkemiseni... Tämä mekkonen tahriutui punaviinistä ja edes ta bort-käsittelyllä se ei puhdistunut.

Mekko kokee pieniä muutoksia siis värjäyksen mustaksi. Kun kyseinen mekko on aika hyvän mallinen, uskon sen mustana tulevan suurempaan tarpeeseen.

Muuten asiasta kiinnostuneille: modaalia, viskoosia ja lyceonia voi värjätä siinä missä puuvillaakin. Kokemusta on. Värjään usein vähemmälle käytölle jääneitä vaatteita mustiksi – siis mustaan ;-). Langat eivät tietenkään värjäänny, mutta itselle se ei ole mikään ongelma vaan ihan jees yksityiskohta.

mekko nanso, villatakki somewhere, kengät ja huivi secon hand, merimieskassi marimekko

I'm back. Working next five days and after that I'm unemployed. I could sleep like a week. Holiday was great, it should have been longer though.