
Personal shopper voisi olla toivemmattini. Minulle kaupoissa ja kirppiksillä kulkeminen on rentouttavaa ja inspiroivaa.

Rakastan kauniita vaatteita, varsinkin silloin kuin niitä myydään roimalla alennuksella.

Me 80-luvun alussa syntyneet koimme suuren muutoksen kulutustottumuksissamme kun H&M rantautui Suomeen. Sitä ennen ostelu oli harkittua: yhdet farkut vuodessa, yksi talvitakki, yhdet talvikengät jne. Yht'äkkiä olikin varaa ostaa kivoja vaatteita edullisesti. Samalla laatuun satsaaminen jäi, määrästä tuli tärkeämpää.
Itse olen muutamia kertoja päättänyt satsata vähän parempiin ja etenkin kalliimpiin vaatteisiin ja pettynyt karvaasti; kyseiset tuotteet ovat hajonnet käsiin. Jos ei hinta enää takaa laatua niin mikä sitten?

Silti olen vaatefriikkeydestäni huolimatta alkanut suhtautua kuluttamiseen ja shoppailuun kriittisemmin. Vaatekaappini koko on onneksi rajallinen ja myönnän jo ettei toimiva garderoobi riipu määrästä vaan laadusta.

Kuvissa ovat suurin osa Tukholman ostoksista. Kaikki paitsi alla oleva turkoosisininen mekko olivat 75% alennuksella. Mekko taas oli puoleen hintaan. Vaikka en yhtään ostosta kadu tai koe turhaksi, on tuo määrä päätä huimaava. Lähti mopo käsistä toden totta. Äitini rakastaa shoppailua yhtä paljon kuin minä. Me kaksi ja Tukholman tarjonta: katastrofin ainekset ovat valmiina.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen shoppailuni shoppaillut.
En oikein usko lakkoiluun. Karkkilakko yleensä vain pahentaa asiaa; sitä vaan tekee mieli karkkia koko ajan. Helpompi on vain lopettaa kokonaan ja aina välillä syödä karkkia, sen enempää itseään murjomatta. Samaa logiikkaa aion käyttää shoppailutottumuksiini. Mistä ei tiedä, sitä ei himoitse. Tosin muotiblogit ruokkivat shoppailumaniaani joissain määrin, toisaalta tavaramäärä tulee välillä korvista ulos.

Tällä hetkellä tuntuu vaatekaappini täydelliseltä. Kaivatut eli juhlamekko, talvikengät ja talvitakki löytyivät Tukholmasta.
Omistan vaatteita, jotka ovat mukavia ja kauniita. Vaatteita, joissa tunnen oloni hyväksi. Vaatteita, jotka toimivat tilanteessa kuin tilanteessa.

Ostan tietysti siksi, että voin. Syksyllä ollessani työtön ja rahaton, en ostanut mitään. Kun sain töitä, palkitsin itseni Asoksen tilauksella. Heikon kohtani onkin nettishoppailu ja kirpparit. Molemmissa iskee aika ajoin hulluus; kirpparilla on halpaa ja netistä ostaminen on niin helppoa.
Vaatteet ovat harrastukseni. Nyt ajattelin jatkaa harrastustani tuunaamalla, kierrättämällä tarpeettomia ja opettelemalla yhdistelemään jo olemassa olevia vaatteita entistä paremmin. Kaupoissa jouksemiseen käytetyn ajan ajattelin laittaa liikuntaharrastuksiin. Vaatteisiin menevän rahan säästän kesän matkaa varten ja käytän itämaisen tanssin kurssiin tammikuussa.
Kauneutta on helppo ostaa, mutta hyvä olo tekee elämästä ja vaatteista vielä ihanampia.
Blandad. -blogista löytyy loistava kirjoitus aiheesta. Olen niin samoilla linjoilla, aina otsikosta lähtien ;-).
Today is the Finnish non-shopping day. I shopped a lot in my Stockholm trip. Now I want to shop less and nothing today!