Pitkään käyttämäni ovela taktiikka paljastui ja jouduin nosteluhommiin minäkin. Mummolan laiturit saatiin ylös vedestä yllättävän joutaisasti ja ilman suurempia tuskia. Onhan tuo rankkaa duunia.
Viime syksynä isä ja veli olivat olleet laiturihommissa kaksin jäätävässä vesisateessa. Vinssillä saivat tehdä ihmeellisiä viritelmiä. Neljän hengen porukalla lämpimänä ja kauniina syskuun päivänä tämä oli melkein hauskaa.
Strategisen suunnittelun aikana tartuin kameraan. Rakastan näitä lämpimiä värejä!
Tosin jos se toinen veli ei olisi Madridissa just nyt, niin olisin voinut tapani mukaan vain esittää tekeväni. Siis oikeesti fysioterapeutti kielsi mua jo kymmenen vuotta sitten nostelemasta raskaita ööö laitureita...
Couple of weeks ago we were getting the pier(?) out of the lake at my grandmother's summerhouse. I really like these photos though it was hard work that day.






Kauniita syksyn sävyjä <3
ReplyDeleteBubble, kiitos! Tuona päivänä oli ihan mieletön valo, ihan kuin joku ruskea suodatin kameran ja maailman välissä.
ReplyDeleteNyt on ollu niin kaunis syksy ettei koskaan! Harmi kun se tuntuu menevä vähän ohi, mutta ehkä näitä vielä saadaan:) Hirveä kaipuu mökille kun näitä kuviasi katselee.
ReplyDeleteOn kyllä ihanan lämpimiä syksyn värejä.
ReplyDeleteAini, kiitos! Musta lokakuu katoaa ihan hirveetä vauhtia. Nyt on ollu myös tosi kylmä välillä.Mökkeily vaan on parasta.
ReplyDeleteRiehu, kiitos kaunis, oli hieno päivä.
NYT mä olen oikeesti kateellinen!
ReplyDeletePrefecta, ai mistä? Mummolan järvestä? Toi on maailman mutasin ja matalin. Hieno paikka kyllä, vaikka ei olekaan "meidän mökki".
ReplyDeleteJuh, maisemasta!
ReplyDeletePrefecta, onhan se kaunis!
ReplyDelete