Kudoin villamekon. Ja kokeilin sitä vasta nyt, melkein valmiina.
Rehellisesti sanottuna en tiennyt alkaako itkeä vai nauraa. Kuvitelmani jonkinlaisesta kutomistaituruudesta katosivat samantien ja en varmaan nyt ala tekemään suunnittelemaani villatakkia.Tämä on ehkä karmein ja epäimartelevin esitys minkä olen ikinä nähnyt.
Repeilin itselleni peilin edessä ja ensin poikaystävä totesi, että ei edes tiedä, että onko tämä tekele vaate. Vähän ajan päästä totesi hän kuitenkin, että "oikeestaan toi on aika magee ja joku Björk voisi tuota pitää."
Björk myös piti sitä kuuluisaa joutsenmekkoa...
Sieluni silmin näin itseni kulkemassa pitkien heinien keskellä lokakuisessa ruskassa ylistäen kaunista mekkoani.
Todellisuudessa juoksin naapuriin ja totesin, että mun on pakko näyttää teillä jotain ihan hirveetä.
Sanonpa vaan, että tuli naurettua oikein kunnolla. Kaverini totesi, että sähän voit vaikka luistella tossa mekossa. Tai siitä voisi tehdä kaulurin.
Kaverin sisko taas oli sitä mieltä, ettei se niin kauhea ole. Ihanat värit (niin muuten on) ja se on hyvin erilainen... Sininen osuus vaan voisi olla pidempi. Tai saisko tästä villapaidan...?
No joo, teen kuitenkin mekon valmiiksi ja kun pakkaset paukkuu, niin olen varmasti tyytyväinen. Silloinhan kuljetaan rumissa villavaatteissa kuitenkin. Olkoon tämä lämpömekkoni.
Mun on pakko kuvata peräni joskus tossa mekossa, se on siis niin mielettömän kokoinen. Mahtavasti onnistunut pallohelma kieltämättä.
I knitted a dress and it didn't really turn out as I had imagined...
Posts
:D Mä kyllä tykkään tuosta yläosasta...
ReplyDeleteJotenkin hellyyttävän napanuoramainen muuten tuo naru joka lähtee helmasta!
No ei toi nyt ollenkaan ole paha! Miten ois jos helmasta purkais kuvion? Ei näyttäis niin raskaalta ja helma saisi liikkua vapaasti?
ReplyDeleteMonesti sellaset jutut, jotka näyttää aluksi ihan kauheilta, muuntuvat vähän ajan päästä hienoiksi. Kreisein idea voi olla joskus se paras!
Mulla taas tuli mieleen, et mitä jos ompelis alle pallomaisen alushameen, mikä tekis tosta alaostasta semmosen tulppaanin tms? tai sit tosiaan alakirjoneule veks ja enemmän a-linjaa alaosaan. Hieno se silti on....ja aina siitä saa kaulurin :D
ReplyDeleteEi toi kyllä kuvissa näytä mitenkään kamalalta.. :D mut ehkä se johtuu siitä ettei me olla nähty sitä peräpuolta vielä? :D
ReplyDeleteMusta toi on jotenkin tosi symppis ja värit on tosiaan kauniit. Ja kauluri sitten jos mekkoa ei tohdi käyttää, muhkeat kauluritkin on pop tänä talvena:)
Mun mielestä se on sympaattinen!
ReplyDeleteMie ompelisin siihen olkaimet trikoosta, ja ehkä helmaan myöskin "kiristävän kaitaleen" trikoota, että korostaisi pussihelmaa ;)
Ja sitten vaan leveä vyö vyötäisille ja menoksi.
Nään sen ehdottomasti talviviimassa viilettämässä pitkin katuja. Luisteluvaate? Ehdottomasti!
Minusta tuo näyttää noissa kuvissa hyvältä. Odotin otsikon perusteella jotain samaa kuin ensimmäiset villasukkatekeleeni yläasteella. Sekosin jotenkin kai laskuissa ja ne oli lopulta tehty kuin norsulle. xDD
ReplyDeleteKyllä tossa aika paljon hyvääkin on! :) Ainakin kunnioitettavan urakan oot tehnyt. Itse aloitin varmaan viisi vuotta sitten "neuletakin" neulomisen, enkä enää edes tykkää niistä väreistä joilla sitä oon aikoinaan tehnyt... pitäisi varmaan antaa se jollekin käsityöhirmulle viimeisteltäväksi, ei oma motivaatio enää riitä.
ReplyDeleteNäenkö oikein, onko yläosa tuubimallinen vai kuuluuko mustat hihat mekkoon? Jos on tuubimainen niin voisi purkaa yläreunasta muutaman rivin ja hilata mekkoa vähän ylemmäs, niin ehkä se sitten asettuisi kivasti...?
Oi. :( Olen satunnaisesti intohimoinen käsitöiden tekijä, ja juuri tämä minua niissä harmittaa, jos jokin harmittaa. Teet satoja tunteja yhtä hamosta, paitaa, mitä teetkin, ja lopputulos on: epäsopiva tai vähintään epämiellyttävä, lievä pettymys. Minun on niin vaikea päästä yli näistä pettymyksistä, että olen vähentänyt käsitöiden tekemistä monella sadalla prosentilla...
ReplyDeleteMun mielestä tuo on ihana! Mutta ehkä purkamalla alaosan värikaistaleen sekä mekkoa yläreunasta, jolloin se asettuisi ehkä paremmin oikeaan kohtaan, voisi saada ihmeitä aikaan? Vaikka mun mielestä tuo onkin vallan ihana juuri tuollaisenaan, ja voin vaan kuvitella, millainen työ tuossa on ollut!
ReplyDeleteNo äläs nyt, mun mielestä toi on kyllä jotenkin ihana!! Erityisesti tykkään tosta muhkeasta helmasta ja väristä. Söötti ja sympaattinen, sanon minä. :)
ReplyDeleteMusta se yläosa on ihana! Alavärit vaan pois ja kellotusta alkamaan hitaammin :)
ReplyDeleteoi vitsi, kuin hauska! Sopii sulle =)
ReplyDeleteHöpöhöpö :) Mäkin ehkä purkaisin helman raidat ja laittaisin vyötärölle leveän vyön, sitten se ois soma kuin mikä. Ja jos ei toimi niin kauluriksi sitten :)
ReplyDeleteW, tosta yläsosasta kaikki lähti. Musta se on ihan ok, ei nyt välttämättä kaikkein imartelevin raitoineen. "Napanuora" on vielä kiinni oleva lankakerä ;-).
ReplyDeleteHeidi, toi kuvion purkaminen on aika pop täällä ja itseasiassa aika hyvä idea, mekkoon tulee vielä siniset olkaimet. Ton pallon mä haluan säästää, en tykkää liehuvista helmoista ja ne mua pukee vielä vähhemmän.
Voihan tästä tulla vielä aivan upea...
Elsa, mietin kans tota tulppaania ja lindeksiltä saakin semmosia jättialushameita... Oi näitä käsitöiden ihanuutta, kauluri on aina varteenotettava vaihtoehto...
Aini, mäkin itse asiassa yllätyin siitä, miltä se näyttää näinkin huonoissa kuvissa. Se peräpää on kyllä uskomaton, kun muutenkin mulla on kunnon notkoselkä ja perä niin aika hyvin korostuu... Värit onihanat ja kyl tästä nyt mekko tule prkl.
Norppis, kiitos! Teen tän loppuun, pussitan ja laitan olkaimet, puran ehkä helman kirjontaa ja kiitteklen itseäni myöhemmin, jos tästä nyt tulee vuosituhannen kylmin talvi.
Tincali, kiitos! Mut mä oon kutonu 13-vuotiaasta asti ihan villapaitoja yms, joten siihen nähden tämä on aikamoinen tekele...
Nei, kiitos! Sunnuntaina oli vielä ihan hirvee shokki! Mä tykkään kutoa, mutta en ikinä lue mitään ohjeita joten välillä lopputulos on juuri tälläinen...Onhan toi urakka sinänsä, mutta tollanen putken kutominen on ehkä iiseintä koskaan ja mä yleensä katon samaan aikaan telkkaria. välillä kyl tulee ihan hillitön kutomismania päälle...
Sylvi, jep tälläsia ne käsityöt on ja välillä vaan tulee semmonen olo, että en enää koskaan tee yhtään mitään prkl. Toisaalta pienemmät proggikset onnistuu helpommin ja tämmösen jälkeen lapaset tai joku megakaulaliina jättipuikoilla voisi olla aika jees.
Salka, kiitos! Mä epäilen kyllä, että tuo kuva vääristää mekkoa ja tyttöä ja kaikki näyttää paremmalta.
Yläosan purkaminen on out of question, mutta alaraidat ehkä lähtee, pussimaisuus saa jäädä.
Riehu, kiitos. Mietin tässä vain, että mitenköhän tohon mekkoon olisi reagoitu, jos olisin esitellyt sen parhaana ikinä tekemänäni käistyönä ;-). Mutta tämä harvinaisen positiivinen vastaanotto on kyllä ihana!
Juuli, muistatko kun tein sillon joskus sen punasen villapaidan resorityylillä ja sitä ei voinu kutsuu muuta kun tekeleeksi? Tämä menee jotenkin samaan sarjaan... Helman laitan uusiks, mutta en varmasti pura koko höskää. Kiitos vinkistä muuten.
Chatrin, no HAUSKA tämä on! Kiitos.
Bubble, mä oon superkriittinen omien käsitöideni suhteen. Mutta alan uskoa tämän mekon tulevaisuuteen pikkuhiljaa... Kiitos teille siitä.
:DD Riittäähän niitä tekeleitä itse kullakin :D
ReplyDeleteMä en oo kutonut mitään aikoihin, mutta toissailtana väänsin vaippahousut hahtuvasta, kuva löytyy fb:stä ;)
No todellakin, paitsi, että sun tekeleet on aina ollu väemmän epäilyttäviä kuin mun... Hienot oli muuten vauvapökät, tosin en taida villahousuja itselleni kutoa ;-).
ReplyDelete