Ruotsalaisen joulun parhaimmistoa on ehdottomasti julmust, jota onneksi saa myös pääsiäisenä (påskmust). Konvehtirasioiden puuttuessa olen tutustunut vaahtokarkkien ihmeellisen maailmaan ja lopputulos on aika sama: vatsa tönöttää tanakkana pallona.
Parasta joulussa on ruoka ja lahjat. Eiku, miten se nyt menikään...
Kolmen sukupolven joulunvietto viikon verran teettää pieniä ja suuria räjähdyksiä, mutta onhan se perhe hieno asia.
Neljästä ja puolesta sadasta kuvasta rankkaaminen sujui kehnosti. Kuvatulva täällä päin.
Pikkusiskon kengät oli saatava kuvattua blogiin, uskollisia lukijoita löytyy perhepiiristä...
Meidän Pate halusi olla kaikessa mukana, mutta tykästyi myös uuteen pehmeään lahjapetiin.
Murhekryynimekkoon piti sitten tehdä vielä uudet olkaimet kun koko systeemi vähän venyi ja paukkui. Tämä taitaakin olla uusi ikiaihe, sukkahousuongelmien ohella.
Velipoika yritti olla ovela ja toivoi lahjaksi maailman rauhaa. Laitoin sen kehyksiin ja me naurettiin pitkään ja hartaasti, sitä saa mitä tilaa.
Kiva olla taas kotona. Päivä jatkuukin kaverin muutolla ja viimeisellä ratsastustunnilla.
This was Christmas. It's nice to be back home again.
Posts
Aivan ihana joulunukke, mistä oot saanu sen?
ReplyDeleteKauniita kuvia sulla, ja kaikkea niin ihanaa.
Haleja!
t.Päivi
Maailman sympaattisin mekko tekee joulun! :)
ReplyDeleteKuulostaa kivalta :) Murheenkryynimekkokin näyttää upealta!
ReplyDeletePäivi, nukke on isäpuolen lapsien lapsuudesta eli jotain kasariruotsalaista laatukamaa. Se on oikeasti ihan pimeännäköinen megajalkoineen, mutta tuolla lailla kuvattuna varsin soma ;-).
ReplyDeleteKiitos, eletään tavarataivaassa.
Riehu, ja niinhän se tekikin. Uusilla olkaimilla kurotaan se vähän oikeampaan paikkaan, kun saisi vielä sen toisen kiinni virkattua...
Bubble, jouluhan se joo ihan kiva... Kiitos, mekko tulee roikkumaan täällä blogistanissa pitkään ja hartaasti. Hih.
Oiski maailmanrauhan saaminen noin helppoo:D Ihan mainio lahja! Mekko on kyllä kertakaikkiaan mahtava ja ihan omaa luokkaansa:)
ReplyDeleteJa noi värikkäät lyhdyt oi että on ihanat!
Aini, nii-in mutta veli sai ansaitsemansa opetuksen, kun luulee että voi tollain hämätä toiveillaan ;-).
ReplyDeleteMekko kiittää ja mä haluun kodin täyteen paperilyhtyjä kans! Veikkaan noiden olevan Indiskasta tai sitten Enskeden Beasta.
Mäkin täällä hihittelen tuolle maailman rauhalle, ihan mahtava toive ja ennen kaikkea toteutus :DD
ReplyDeleteSalka, arvaa kuinka mä hihittelin kun keksin koko homman! Nää oli just näitä hetkiä elämässä, kun voi todeta olleensa varsin kekseliäs ;-). Sanonko, että velipoika oli aika muikeena... Hähää.
ReplyDeleteIhania! Tykästyin varsinkin lammassukkiin. Oletko tehnyt itse? – Hyvää alkavaa vuotta!
ReplyDeleteSylvi, kiitos! Sukat tulivat pukilta, tosin ihan liian isoina, jatkotoimenpiteitä suunnitellessa!
ReplyDeleteKiitos, sitä samaa!