Harmitus

Helmikuusta asti pelätty ja valmisteteltu naisten kymppi jäi juoksematta kun viime keskiviikkona en kyennyt astumaan vasemmalla jalalla.

Lääkärin mukaan kyseessä on vain rasitusvamma, hoitona paremmat kengät ja lepoa vielä hetken. On kuulemma löysät nilkat muutenkin, että näitä vammoja on odotettavissa... Urheilija ei siis tervettä päivää näe.

Täytyy myöntää, että tapahtumapaikalle saavuttaessa harmitus kymmenkertaistui ja kun kaverit vetivät mahtavan loppukirin, olin ihan tippa linssissä liikutuksesta ja ylpeydestä. Mä oisin niin halunnut olla mukana! (Vuosi sitten en ikinä olisi uskonut sanovani näin...)

No seuraava yritys voisi olla Helsinki Midnight Run 2010 syyskuun neljäntenä. Ja ihana pikkuveli lupasi juoksuttaa mulla kesän aikana ihan omat kympit. Tarjoillaankohan sielläkin matkan varrella skumppaa?

I couldn't run this sunday because of my sore ankle. I was very sad about this.

Mun faijalla oli samaa kuosia pyjama

Sukkahousuilmat taas. Mikäs siinä, kun ei enää tarvitse kerrostautua villatakkeihin, pipoihin ja hanskoihin. Luontokin varmasti kiittää sateesta, samoin kuin siitepölyallergikot. Pukeutuminen on taas hieman helpompaa kuin hellesäällä, kun näitä kevätsukkiksia piisaa.

Näemmä kastanjetit toimivat myös koruna, kun eräiden taannoisten juhlien teemana oli fiesta. 

mekko mavi, sukkikset gt, kengät vagabond.

Mavi on ehdottomasti sellainen perusvaatekauppa, jonka toivoisin löytyvän Suomestakin. Kuvan mekko on Istanbulista ja varsinainen luottovaate, se toimii työhaastatteluissa, juhlissa ja kaikissa vaatekriiseissä.

Tämän kuvan nähtyäni tein kesäsijoituksen ja hankin kunnon pushupit. Hih, johan alkoi olemaan kesää rinnoissa... Pukeutuminen tosiaan lähtee alusvaatteista ja monet vaatteet kohenevat huomattavasti kunnon rintsikoilla.

No more heatwave here but it's okay to dress up in funky tights again.

Purkit seinälle

Mökillä tuli taas selattua sisustuslehtiä kasoittain. Siellä tulee aina jotenkin semmonen syyhyttävä olo, että pitäisi päästä taas laittamaan kaikkea kotona.

Eniveis löysin aika hauskan tuunausohjeen, jonka toteutan heti kun seinästä päästään kanssaeläjän kanssa sopuun.

Eikö olekin aika mainio idea kaikille purkkifaneille!


Vielä vink vink arvonta Parolan asemalla.

Really cute DIY idea cans on hooks on the wall. I shall do this soon!

Tyynysota

"Ihan selvästi niissä on teema."

"Ai niinku sillisalaatti?"

"Ei vaan luonto."

"Paitsi, että tossa isossa ei ole mitään luontoa."

"Onhan. Hyvin graafisia lokkeja! Etsä niinku nää???"

Sohva on saatu isältäni ja puutyöstä tykkään hurjasti, verhoilun väristä en juuri oleenkaan, vaikka se hienosti mattoon sopiikin. Tyynyjä on sitten kertynyt sohvan peitoksi ja välillä vähän murhekryyniksi asti. Olen aikasta ylpeä, kun suurimman osan olen ommellut itse! Vuosi sitten en nimittäin osannut ommella juuri lainkaan.

Perhelegenda kertoo jossain olevan myös keltaisen lähtevät-laatikon.  Tämä toimii lehtikorina ja haluan sen toisenkin!

Sohva-alueen yleistä fiilinkiä. Samassa huoneessa on myös avokeittiö, joka on tosin vailla yhtä strategista hyllyä eikä sitä oikein ennen voi esitellä.

The livingroom and loads of pillows!

Varmaankin ziljoona

Siis en ikinä ole nähnyt tällaista määrää hyttysiä Etelä-Suomessa! Ihan hullua, koko viikonloppu mökillä oli kuin Lapin pahimmassa korvessa samoilua. Nyt olen hyvin syöty ja kutiseva pimu. Aika kammottavaa, jos edessä on joku mutantti-itikkakesä, koska hyttyshunting ei ole sitä mitä mökkeilyltä kaipaan ja haen. Siis se kammottava ininä korvan juuressa; olisivat edes hiljaa...

Ennen lauantain ukkosta ehdin patsastella kuin mikäkin festaripimu. Kanssamökkeilijät tiedustelivat muutamaan kertaan, että tiedänkö ettei me olla Woodstockissa... Mutku mä haluun pitää kivoja kledjuja myös möksällä ainakin ennen sitä verkkarivaihetta, joka on kuitenkin väistämätön.

Läpän tasosta kertoo myös se miten haluaisin tatuoida isovarpaani: toiseen sisarusteni mukaan A ja toiseen poikkiksen mukaan P ja sittenhän se olisikin PA. Hahaa...

Todellisemmat kuvat mökkeilystä. Sateessa juoksua ja kuistilla värjettelyä Offin ja huppujen suojissa. Miten toi terassi täyttyykin aina ihan kaikista juomista? Keskipäivän skumppa oli launataina paras idea pitkään aikaan, tästä tulkoon uusi mökkitraditio!

I've never seen so many mosquitos in Southern Finland like we had in the countryside this weekend. It's been quite awful, I hope they'll disappear for the summer.

Parklife

Näillä helteillä tulee illat vietettyä puistossa. Mansikoita ja lehtien lukemista, voiko tästä saada kyllikseen??? Aika nopeasti sitä oppii nauttimaan hetkellisestä lämmöstä, kohta taas sataa ihan varmasti ja silloin voi taas olla kustannustehokas. Nyt vaan eletään hetkessä.

Tähän astinen viikkoni onkin ollut varsin hektinen, kun olemme veljen kanssa olleet oikeita aikuisia ja huolehtineet pikkusiskosta äidin ollessa työmatkoilla. Kaikki ei aina mene putkeen ja neljänä päivänä on taas käyty läpi aikamoinen tunteiden vuoristorata. Pikkusisko on ihanin kaikista, mutta on se vaan niin eri elämää lasten kanssa. Varsinkin esipuberttinen kiukuttelu menee ihan yli. Mähän olin niin kypsä ja mukava tuon ikäisenä. Heh. Varmaan olin ihan yhtä raivostuttava välillä, perheessäämme tuntuu riittävän temperamenttia...

Uusimmassa Oliviassa esiteltiin rantapummiluukki. Taitaapi olla varsin helppo toteuttaa ihan omin voimin ja parasta on ettei tarvisi silittää kledjuja, heh olen aika fanaattinen silitysrautani kanssa, vaikka aina ei huvita. Olen myös ihastunut shortsielämään ja saksinut aika kunnialla vanhoja housuja. Rentoilu on kesän paras tyyli; ei sitä kauheesti jaksa ajatella näin kuumalla, ollaan vain mukavasti puistoelämää viettämässä!

Mielitietyn rakkaat varpaat ja paras reppu ikinä. Berliinistä löytyi pari vuotta sitten eikä ole moksiskaan kovasta käytöstä. Muuten vink vink uusin Libero, kannattaa lukea.

Kynsien puistokustamointi. Tee näin: asettele ruoho märkään kynsilakkaan. Pysyy hyvin. Nakkisormet ihan omasta takaa, turpoavat usein ja aina silloin kun ei pitäisi.

Nyt viikonlopuksi mökille! Hyvää viikonloppua ihanille lukijoille!

Parklife, I'm loving it. Past few days I've been taking care of my little sister and it's been hectic. Now I'm off to the summer cottage for the weekend.

I hope you'll have a nice sunny weekend! Cheers.

Sarah Connorin keskeneräinen kronikka

Mikaela juuri manasi Heroesin loppumista kuin seinään, samaa voisi sanoa The Sarah Connor Chronicleista. Miksi, miksi se ei jatku vielä pari tuotantokautta?

Sarja oli yllättävän hyvä, mistä terminatorfani on ollut onnessaan; edelliset terminatorleffat taas ovat olleet aikamoisia pettymyksiä. 

Muhun vetoavat tiukat ilmeet, bootsit ja nahkatakit ja se jatkuva pakeneminen ja tieto maailman tuhosta. Taviksille on langennut pelastajien osa.

Hyytävimmän ja vakuuttavimman roolin veti Shirley Manson. Jessus, kun sitä on sohvan nurkassa istuttu pelosta tutisten ja puikot viuhuen. (Aina kun katson pelottavia pätkiä on pakko kutoa, muuten pelottaa ihan simona.)

Kun ajattelee mitä kaikkea skeidaa telkusta tulee, niin on se ihme että nämä paremmat sarjat lopetetaan. Lievätkö liian vähän suosiota kalastelleita vai liian epätuottavia? Tätä sarjaa olisin mielelläni seurannut pidempääkin. Just sopivasti rytinää ja juonta, kulkee eteenpäin mutta ei alleviivaa liikaa.

I really liked The Sarah Connor Chronicles and I wish it'd still continue.

Vastarinta on sallittua, jopa suotavaa

Yllättävää kyllä, mua on alkanut nyppimään tämä suomalaisen blogimaailman tasapäisyys. Ei pelkästään se, että koko indiedays piipahtelee Milttonin shouruumilla tai nyt Monkin ja Wiikdein avajaisissa, vaan enemmänkin pukeutumisen samankaltaisuus. Tyyliblogit, joissa tyyliä edustavat hooämmän kuvaston uusimmat rätit. Missä on kekseliäisyys ja omintakeisuus???

Lähes henkilökohtaisena loukkauksena olen kuitenkin ottanut tämän hetkisen selkeän leggarivastarinnan. Ne kun tuntuvat olevan aika eilistä elämää. (Tosin jos seuraa massoja kaupungilla niin leggarit varmaan ovat ja pysyvät katukuvassa pitkään ja hartaasti.)

Eniten ärsyttää kuitenkin se, että alan epäillä omia asuvalintojani. Pitäisikö minunkin luopua näistä kesäkalsareista, joka tekee keveistä mekoista melkein urheiluvaatteitta ja pyöräillessä voivat helmat hulmuta juuri niin vallattomasti kuin haluavat.

Siis hyvä niille, jotka kokevat vapautuneensa peittelystä ja juoksentelevat nyt paljain säärin. Itse olen aina tykännyt jaloistani eniten, kaikkinen kolhuine ja mustelmineen. Mutta olen myös sellainen tyttö, joka ei istu leidilaikisti ja jaksa olla nätti ja korrekti. Mä haluan riehua myös kukkamekossa!

Aion siis pysyä kuulina kalsarityttönä kaikissa tilanteissa ja valita jotain muuta kuin ne trendikkäät mikroshortsit ja niin kasarit silkkikauluspaidat, että pahaa tekee. Aikuinen nainen kai sentään osaa ja uskaltaa vähän enemmän tässä pukeutumisessa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pukeutua omannäköisesti, ainakin minulle.

Pitänee vielä lisätä, että omat sivupalkissani killuvat blogit edustavat sitä mielenkiintoisempaa pukeutumista.

takki wiikdei (stokiksesta), mekko lindex, leggarit vogue, converset kaverilta vaihtikset.

I love leggings but it seems that they're not so cool anymore. I don't care!

Oi ihana toukokuu!

Paras viikonloppu aikoihin, olo on kuin uudelleen syntyneellä. Lämpöä, puistohengailua ja ystäviä. Ihanaa. Miten sitä tuntuukin, että akut on kerralla ladattu ja elämä tuntuu taas kerrastaan uskomattoman hyvältä!

Samaa on tullut jauhettua koko viikonlopun; miten tämä on mahdollista. Parissa päivässä kesä on tullut. Ikään kuin olisi vaeltanut pirun pimeässä tunnelissa pitkään ja hartaasti ja yht'äkkiä se täyttyy valosta-

Myöhäinen aamupala ja sinisen tunikan päivä. 

Pyörätkin saatiin vihdoin talvisäilöstä ja mukavan leppoisasti on tullut tänään ajeltua.

Tervasaari on kuin keidas keskellä kaupunkia. Siellä taitaa tulla taas roikuttua.

So now it's summer here! I've had the best weekend for ages.

Kasvimaa ikkunanlaudalla

Tuleekohan meille mungpapuja, kun ituvaihe meni täysin ohi??? Hienon näköisiä nuo ovat kuitenkin.

Noita herneitä ei voi muuten kehua liikaa, kasvavat viikossa syötäviksi. Kokeiltu on, että ohut multakerros siementen päällä on tehokkain. Eli liota tavalliset kuivat herneet yön yli ja istuta ruukkuun, päälle ohut multakerros. Eivät muuten ole turhan tarkkoja, vaikka kastelu unohtuisi. Täydellisiä tällaiselle asfalttipeukalolle.

Kasvimaan kuningas mr. Chin. Arvaatkos mikä se on oikeasti?

Pieni kaupunkikasvimaa valtaa pian koko ikkunalaudan. Laitettiin on myös korianteria, persiljaa, chilliä, rucolaa, härkäpapuja ja kurpitsaa. Taimet on niin söpöjä! Ymmärrän vauva- ja koirakuumeen paremmin. Nämä tosin riittävät tällä erää ;-).

Yhtään purkkia ei ole muuten ostettu vaan valjastettu käyttöön kaikki pikkuiset ja isommat purnukat, jotka eivät todellakaan ole turhia, vaikka armaani välillä niin luuleekin. Mageat säilykepurkit ovat tietenkin upeita.

The small garden is by our window. It's growing all the time tho.

Hela

Ennen sadetta ehdin nauttia auringosta puistossa ja korkata kevätkenkäni. Tietenkin paljain jaloin, onpa kivat rakot nyt.

Nautittiin myöhäinen lounas kallioilla. Ei ole Dudin tofumattöjä voittanutta!

Olin paitahihasillani! Se on kuulkaa alkanut nyt. Huomista hellettä odotellessa. Puistoelämä alkaa taas ja kaupunki on herännyt horroksestaan.

Asukuva paloina. Kröhöm taisin innostua vähän liikaa tästä pilkkomisesta. Samoin kuin käänsin vaatekaapin nurin kun oli pakko saada just tuo paituli päälle.

It was a lovely day before rain ;-). But the spring is finally here. Good times are starting. Lots of sitting in the parks and just hanging out.

Makkarin uusi ilme...

Ei naurata. Ainakaan vielä. Eilen illalla kuului sängystä ihan järkyttävä ääni ja voi prkl keskellä oleva tukipilari lohkesi toisesta päästä irti. Sängy sitten seinälle ja patja lattialle...

Toivottavasti tuon saa korjattua! Sänkykin on vain pari vuotta vanha ja mitä ihanin.

Tarkoitus oli tehdä joku kiva yleispostaus meidän kodista, mutta tietty blogiin taltioidaan kaikki onnettomuudet myös... Pitääkin soittaa isällä, se kun aina keksii jotain.

Mites muiden viikko on alkanut?

Our bed broke. It wasn't anything kinky either just a really bad crash-sound. I wish we can fix it. Bedroom don't look so great at the moment...

Mamman murut

Velipojat huitelivat äitienpäivän muilla mailla kaukaisilla ja niin me tytöt kokattiin äiskälle herkkuruokaa. Ihan hyvä idea kieltää maamalta pääsy keittiöön. Ensi vuonna uudestaan.

Pitkä lenkki tehtiin tuoreimman perheen jäsenen kanssa. Pieni iso koira, joka luulee olevansa vähintään jellona. Niin söpö!

It was mother's day today. Me and my sister cooked for mama and spend time with our little dog, the newest member of the family!

Pilkkuja ja raitoja

Olen selvinnyt elämäni ensimmäisestä kunnon migreenistä. Tuntuva päänsisäinen moukarointi on enää vain muisto ohimoilla. Onneksi. Kyllä hetken kylmäsi oikein kunnolla kun silmät täyttyivät valopilkuista ja oli vaikeaa kohdistaa katsetta.

Kevyesti luulosairaana (ovatko kaikki lääkärien lapset tällaisia?) hermostun aina tykyttävästä päänsärystä ja pelkään jonkun suonen pullahtavan päässäni. Joskus vielä niin varmaan tapahtuukin liian ajattelun takia.

Eilinen asu oli kuitenkin hyvin mieleinen. Rentoa ja mukavaa ja tärkeintä tietysti on, että olo tuntuu juuri oikealta. Ja kyllä, minustakin on tullut sonian villiksen omistaja enkä yhtään ihmettele kehuja. Ohutta ja lämmintä, sopii mainiosti kevään jakkukelit pelastamaan.

Äitini ihasteli pellavajakkuani ja täytyy sanoa, että se tuntuu ihanan keväiseltä. Globe Hopen jakun bongasin viime syksynä viidellä eurolla oikea hinta oli lähemmäs 90 e. Tämmöinen hailakka epäväri tuo joskus sitä tarvittavaa kontrastia asuihin. (En tosin tiedä mitä ainetta jakku on, jostain vanhoista pöksyistä kasaan kursittu.)

Harmitti hieman, etten omista ruutuhuivia. Olisin tykännyt sotkea raitoihin ja pilkkuihin vielä ruudut. Pilkkusukkikset ovat hauskat, tosin en saanut käsiini niitä bloggarisukkiksia, mutta sukkishamstraajalla on vaikka mitä muuta takataskussa.

jakku globe hope, paita, hame ja sukkikset h&m, kengät karhu, huivi ihana pashmina istanbulista.

I've survived my first migrene. At least yesterday's outfit was really nice.

Pöllöjen enemmistö

Useimmiten sisutuksessa on jokin punainen lanka. Meidän keittiöolkkari taas alkaa muistuttaa lähinnä lintutarhaa.

"Hei miks teillä on noi pöllöt ja mistä ne kaikki on hankittu???" Pikkusisko on vähiten vakuuttunut, vaikka mielellään hääräilee ja järjstelee pöllöjä. Poikaystävän kokoelma alkoi ihan pienenä ja jatkuu taas. Mikä oisikaan hienompaa kuin pöllöt telkkarissa!

Lintumiehen joululahjat. Marimekon kangaasta suhautin jättipöllön maaliskuussa. Joulu ei ole kerran vuodessa vain.

Lintuja ja purkkeja. Jee!

Oma rakas leluseni.

Ja aivan oikein, perheen pienimmät vieraat viihtyvät meillä tosi hyvin...

Owls and birds, our decoration is really taking shape.