Get Away

Odotettu viikonlopun pakomatka mökille on vihdoin täällä. Arktiset olosuhteet vaatinevat lämpökerrastoa ja toppahousuja. Pari päivää aion vain lekotella takkatulen ääressä, lueskella sisustuslehtiä ja kutoa puikot viuhtoen; villan kaipuu on hurja.

Nurmi tuskin on enää apiloista valkoisenaan! 

We are off to the countryside for the weekend. It's a real winter here already, I'll be back with winter wonderland!

Tähän vois tottua...

Paluu todellisuuteen on ollut yllättävän vaikeaa.

Huolella järjestetyt bloggaripikkujoulut onnistuivat mahtavasti. Moni käveli Porvoonkadun Baarin akvaarioikkunoiden ohi kummastuneena kurkkien, että mitä porukkaa nuo oikein ovat.

Enkä usko, että kyseisessä baarissa on aiemmin tehty blenderi suristen yhtä paljon tyylikkäitä drinkkejä. 

Club Nikon oli paikalla.

Ja aika monta päätöntä bloggaria.

Jos sä oisit eläin, niin mikä olisit ja miksi?

Tuli vasta myöhemmin mieleen, että jos mä olisin hevonen, niin ajattele millaisia kaikkia kenkiä voisin käyttää!

Onhan nämä tutustumisleikit eri kivoja.

Blogibileiden must on cupcake eli kuppikakku eli suomeksi kuorrutettu muffini. (Kuppikakusta tulee suora mielleyhtymä kuukuppiin, joten älkäämme käyttäkö moista sanaa.) Kiitos Anzille söpöstelyruoasta!

Huom. tunnelmallinen tausta ja ihana Ravenwaves.

Tarkennettu peiliin ja tuohon mageeseen seinään. Bubble on niinkö varattu meitsin kuviin (toiset vaan on aina NIIN söpöjä livenä ja kameran linssin läpi, mikä suuri elämän vääryys).

Blogimaailmassa tykätään viljellä käsitettä korruptiokassi. Ymmärrän toki ilmaisen mainostilan arvon ja monen bloginpitäjän kaipuun lahjomattomuuteen, mutta huudahdus "mä rakastan lahjoja" kuvasi mielestäni näitä kasseja mainiosti. Hyviä sponsseja oli löytynyt yllättävän paljon ja erityisesti tahtoisin mainita Koruharakan ihanat pienet paketit, jotka volyymillaan yllättivät aivan täysin.

Ja kun täällä ainakin esitetään kulutuskriittistä niin kosmetiikasta puhuttakoon myöhemmin huolellisen testauksen jälkeen. Fazerin suklaat taas ja varsinkin Pauligin kahvilahjukset tulivat juuri oikeaan osoitteeseen. Veikkaan myös, että Nanson Paulakukka -pyyhe tulee matkaamaan kanssani toivottavasti aina maailman ääriin ja takaisin.

Kiitos kaikille hienosta seurasta sekä järkkäilyistä Anzille, Bubblelle, Heidille ja Mikaelalle. 

We had a Christmas party for bloggers. It was great. (I was also one of the organisers so now I need a new hobby.)

Yks kukkuu

Neljän tunnin yöunet eivät sitten riitä kiireisen viikon ja bloggaripikkareiden jälkeen. Vanha nukkuu näemmä vielä vähemmän, ennen sentään sai bileiden jälkeen kuusi tuntia unta kaaliin. Enpä ole pahemmin liskodiskoillut eloni aikani, mutta maanataina tämä valvominen vielä tuntuu. Buhuu.

Pikkujoulut olivat mahtavat, kiitos kaikille ja kuvia ja juttuja tulossa myöhemmin. Nyt tuntuu hieman ontolta enkä tiedä mitä teen kun en enää voi seurata erinäisiä viestiketjuja gmailin kapasiteetin natistessa liitoksistaan...

Joulumieltä alattakoon kylvää myös täällä. Olen huomannut lukijakuntani kasvaneen viime aikoina; hei kivaa ja tervetuloa! Täällä tykätään myös kommenteista ja kiitos, että jaksatte jakaa vinkkejänne kun ottaa ohraleipä.

Marraskuun pöllö.

Koristaa ystäväni niskaa.

Olen miettinyt aika paljon tätä pöllöjen suosiota...

(Olen myös miettinyt paljon sitä miksi soijakaakoa maistuu pillillä tetrapakkauksesta paljon paremmalta kuin nätisti lasista.)

...ja täytyy myöntää etten sitä ihan ymmärrä. (Mutta täähän on nyt virallisesti pöllöblogi, joten pöllöily jatkuu.) Okei, Noora on nyt todella väsynyt. Hyvää alkavaa viikkoa!

The owl of the month is my friend's beautiful tattoo. I'm really amazed of the popularity of the owls but I can't explain it. Today I'm also very tired because we had a Christmas party with fellow bloggers yesterday (pics coming up later) and apparantely I sleep only couple of hours after a night out. I sleep less the older I get and these kind of Sundays are a nightmare.

My Saturday started in really sweet way when I received a text message from an old friend from Stockholm: 

Lördag morgon och det är Gilmore Girls på tv och då kom jag självklart att tänka på dig. Hoppas du mår bra... Miss you.

This was so lovely. I really miss you guys there otherside of the bay.

Suuri puijaus

Kävin eilen Lahdessa. Siellä ei näyttänyt ihan samalta kuin viime kerralla...

(Näiden kuvien valo ja energia tulvii ruudulta tehokkaammin kuin kirkasvalolamppu, jonka läheisyydessä yritän lähes fanaattisesti pysytellä.)

Kanssaeläjäni taas hehkutti sitä, miten vuoden aikojen vaihtelu on niin virkistävää. Kattia kanssa, suurin puijaus on kyllä tämä viiden kuukauden talvi marraskuusta maaliskuun loppuun. Kevättä ja syksyä voisi venyttää parilla kuukaudella. Kun oikein paljon ruikutin niin mies totesi, että aina voidaan myydä kämppä ja lähteä lämpöön. Intiassa eleltäisiin pitkään ihan mukavasti.

No ei nyt sentään...

Viikon mukavuustekijä oli Amarin villalycrasukkikset, jotka pysyivät paikallaan toisin kuin uudet bambusukkikseni, jotka valuivat puolireiteen jo ensimmäisessä kadun kulmassa. Inhaa oloa lisäsi vielä kaksi takasaumaa, olo oli kuin pikkuskidillä. Voi sukkahousut, elämäni ikuinen kirous.

Hyvää viikonloppua ja railakasta pikkujoulukautta kaikille ihanille!

I was in Lahti yesterday. It wasn't as great as in the summer. I reall like the sun and the energy in these photos.

Have a good weekend!

Kirsikoita

Ihanat Riehu ja Chatrin laittoivat kirsikoita tännekin päin. Kiitos paljon,  varsinkin näistä mahtavista  kommenteista:

Nooruskalla on hauskimmat hyppelehtivät asukuvat, maailman sympaattisin itsetehty neulemekko ja siisteimmän väriset sukkikset. (Se mekko ei muuten vieläkään ole valmis.)

Niin ikään Nooruska on varsin jalat maassa oleva, hauskoja esineitä ja kodikkaan kodin omaava iloinen persoona, jonka sekalaisia juttuja tykkään lukea aina vaan. 

1. Jaa tunnustus eteenpäin viidelle inspiroivalle bloggaajalle.

2. Kerro kolme asiaa, joita rakastat.

3. Näytä rakastamasi kuva ja kerro siitä.

Ihania blogeja on ihan pilvin pimein ja näihin viiteen mahtuukin vähän uudempia tuttavuuksia ja Kallion meininkiä.

bons baisers de france upeita kuvia ja mielenkiintoisia tarinoita Ranskan maalta.

Lyylin vierestä elämänmakuinen ja varsin soma blogi.

Blandad.  mitä mahtavin kokoelma elämää, kissoja, tyylijuttuja ja vaatesuunnittelua.

Geek is the New Black kiitos Mikaelan, vietin unohtumattoman ajan Battlestar Galactican (sen uuden) neljän tuotantokauden parissa.

Musta tuntuu raikkaan minimalistinen ja tunnelmallinen blogi, sisustusta ja ihanien kenkien bongausta.

Ja rakastan...

...kahvia. Aamukahvi on elämän suola, mieluiten kolmeen kertaan ja mökillä rappusilla istuen kun vielä on lämmintä.

...suunnittelua. Käpylässä oli pitkään pieni liikelokaali, jonka nimi oli suunnittelutoimisto. Se paikka oli unelmani, voisin suunnitella muille ja itselleni kaikkea kissan ristiäisitä suurempiin linjoihin. Voisin aina tiedusteluihin vastata, että suunnittelen työkseni. Voisin siis ainakin esittää mystistä tyyppiä.

...lounastreffejä. Sellaisia, joihin saa menemään melkein pari tuntia ja varsinkin silloin, kun lounaskaveria ei ole tullut nähtyä pitkään aikaan ja sitä tuskin ehtii syödä, kun on niin paljon puhuttavaa.

Kesä, lande, vehreys, paljaat jalat. Todellakin rakastan tätä kuvaa. Pitkäkinttuinen pikkusisko lööbaamassa lisää  tätä voimallisen rakkauden tunnetta.

Ja koska kuvasarjaan kuului vielä toinen kesäinen vehreys, laitetaan se peesissä tähän.

I received a cherry blog award, very nice. The three things I love are: coffee, planning and having lunch. I also needed to pick one photo I love. Well, here's two.

Pidot

Kaikkein tärkeintä on viettää aikaa ystävien kanssa.

Kolminkertainen hurraahuuto meille, viiden ruokalajin luksusillanen tehty ja rokattu! Flunssankin voi näemmä päihittää  tahdonvoimalla, kun ei vaan käy tuo sairastaminen. Skumppa ja punkku ehkä auttoivat hieman.

Niin ja ne viisi ruokalajia! 

Alkupala I avokadokeitto & mätiä.

Alkupala II ryyditetyt sinisimpukat.

Pääruokana lampaanviulu, lisukkeina seesamibataatit, hummus, porkkanadippi, marinoidut punajuuret, tsatsiki, vihreä salaatti.

Juustot.

Jälkiruokana valkosuklaapannacotta mustaherukoiden kera.

Hyvin suunniteltu oli todellakin puoleksi tehty. Vieraat olivat otettuja ja yllättyneitä. Kutsukin oli kääritty kultapaperiin. Iltapuvuissa mentiin, kavereilla oli upeat mätsäävät ruusukkeet.

Hyvät ystävät ovat kullanarvoisia. Tosin megaillalliset eivät ehkä tule tavaksi, tämmöisen suunnitteluun ja toteuttamiseen saa kyllä aikaa uppoamaan.

Jännitti niin paljon ja illasta tulikin aivan upea. Maljapuheita ja sitten kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Ystävän Gaboritkin piti varta vasten kuvata tänne blogiin. Oma mekkoni vuodelta 2003 oli tykki ja olo oli kuin prinsessalla. 

Perheen tärkeys on sanomattakin selvää. Isänpäivää vietettiinkin tänä vuonna rääppiäisten merkeissä. Huomenna tulee vielä velipoikakin; lammas kiinnostaa aina.

The most important thing is to spend time with your friends. We made a five course dinner for our friends just because they are so beautiful. It was fun and surprise was perfect. I'm feeling healthier too but very tired now.

Teetä, villasukkia ja lepoa

Täälläkin podetaan, jo toista kertaa tänä syksynä. Mitenköhän se flunssarokotus? Eikö toimi nuhakuumeeseen ilman kuumetta, jossa sivumausteena rohiseva yskä?

D-vitamiinien syönti on aloitettu selvästi liian myöhään. Seuraavalla kerralla, kun  hillittön makeanhimo vaivaa päivätolkulla, voikin arvata, että nyt ollaan taas pian petipotilaita.

Huomenna aion jollain ilveellä nousta kuin feenikslintu, jotta ystäville suunniteltu suuri yllätys ei mene hukkaan.

Ja vielä uusin alkuni. Tulee mieleen ysäri ja Limbo, mutta uskon pinkkiin ja mustaan. Bambupuikot on parhautta. 

I have the flue again. Resting today, tomorrow I have plans which can't be cancelled.

Tampereel ku oltiin

Tuli sitten lumimyrsky. Tuuli vinkuu hormeissa ja aionkin vältellä visusti ulos menemistä. Juoda teetä ja katsoa niinikään Gossip Girliä, josta olen skipannut pari tuotantokautta välistä, mutta aika hyvin siihen kiinni pääsee. Ihan uskomattoman huono sarjahan se on, miten kukaan niistä ei oikeasti osaa näytellä? Mutta tänään tuommoinen kaunis kattaus toimii, josko sitä vielä alkaisi kutoa megakaulaliinaakin, kun on niin kylmä.

Tampereella ei satoi hetken rakeita viikonloppuna. Aurinko paistoi, vaikka posket palelivat. On toi Manse eri kiva kaupunki! Lähtisin useamminkin, jos VR:n hinnoissa olisi jotain järkeä ja jos kotimaan matkailua kannatettaisiin edullisten yöpymismahdollisuuksien muodossa. Tai jos joku vaikka muuttaisi Tampereelle.

Vähän yli vuorokauden reissulla ehdittiin talsia aika hyvin ympäri ämpäri, tosin Pyynikin näköalatorni ja Pispala jouduttiin jättämään seuraavaan kertaan. Käytiin Työväenmuseossa ja kuljettiin ja nautittiin auringosta lauantaina. 

Asuimme puutalossa Petsamossa, ihana puutaloalue. Miksi muuten kaikki talot siellä ovat samanmallisia? Muutenkin tuollainen paripuutalomeininki on äärimmäisen viehättävää, vaikka en enää ikinä haluakaan asua omakotitalossa.

Kahvila Valossa söimme maailman parhaimman brunssin, oi nam. (Muutenkin oli oikea kahvinjuojan gourmetmatka, kun tuota mansepaahtoa oli joka paikassa tarjolla. Mikä sen nimi nyt olikaan?) Aamuruskossa näin maailman valtavimman uuniperunasalaattiyhdistelmän, siitä olisi voinut ruokkia pienen kylän. 2h+k taas oli pettymys, me salaatinsyöjät jäimme nälkäisiksi ja toastit taas olivat lähinnä kuivaa sahanpurua.

Kahvila Runo oli varsin söpö, alkoikin pitkä keskustelu Helsingin kahviloista, miksei täällä ole mitään kivoja? Tultiin siihen lopputulokseen, ettei kotona vaan tule käytyä kauheasti kahvilla ja onhan täällä pari kivaa. (Kahvilla on muuten ihän järkyttävä kate, ajatella kun latte maksaa parhaillaan viisi euroa ja tavallinen sumppi kaksi ja puoli. Jotenkin kahvilla käyminen tuntuu poskettoman kalliilta.)

Kaupat olivat tietenkin kiinni, kun oli pyhäinpäivä, mutta onneksi oli kirppikset: Bonus- ja Radiokirppis koluttiin huolellisesti.

It's the first snowstorm here today.  I try not to go outside...

This weekend it was cold but sunny in Tampere. I really like it there and would like to visit there more often but the train and accommodition are quite expensive.

Kuttuuririentoja

Viimeisen kahden viikon aikana olen kulttuurielämoitynyt enemmän kuin koko viimeisen vuoden aikana. Jazzia ja teatteria.

Ei minusta mikään todellinen jazzdiggari tule, mutta olen avoin uusille mahdollisuuksille. Tultiin juuri kotiin Tampere Jazz Happeningistä, lauantai-iltana oltiin Pakkahuoneella keikalla. 

Olen ollut todella inspiroitunut näistä kulttuurielämyksistä, vaikka rauhallisempi tahtikin riittäisi. Kyllä sitä vaan tuntuu virkistyneemmältä teatterin tai jazz-keikan jälkeen, ihan kuin heräisi jostain pitkästä kohmeesta.

Tosin nyt aion katsoa uusimman Fringen. Enkä varmaan ikinä liputa kamarimusiikin puolesta, mutta silti olen varsin tyytyväinen viime aikojen kulttuurimäiskeeseen.

(Nähty on KOM-teatterin Kone ja Tähän asti. Kuultu on Portico Quartet Savoyssa ja Marc Ribot Sunship, Tin Hat ja Dave Holland Tampereella.)

Jatketaan Tampere-jutuilla piakkoin.

Just came home from Tampere Jazz Happening. It's been loads of culture experiences lately theater and jazz and it's very refreshing.

Pääsinpäs näpräilemään

Kiireistä viikkoa kuvaa varsin hyvin makuuhuoneen nojatuolin päälle kasvanut vaatevuori. (Sen ihanan tuolin pitäisi olla istumista varten eikä...)

Eilen ehdin viimein kokeilemaan äskettäin hankkimaani liimapyssyä. Voi pojat, sehän sujui kuin leikki! Tehtailin aika monta paria ja korjasin vanhoja korviksia. Aika jämäkästi se liima otti kiinni, toivottovasti myös pysyy. Nuo kangaskorut tuppaavat lähtemään helposti irti.

Onnistuin tosin sotkemaan kunnolla ja töräyttämään liimaa ihan liikaa noihin nappeihin. Kuuma liima myös polttaa toim. huom. Lisäharjoituksia tarvitaan. Mutta ihana härveli tuo kuumaliimapyssy on!

Kirsikkainen askartelualusta on lapsuuden peruja. Tällaisella sottapytylle varsin käypä tavara. Ja noi kirsikat on niin herkullisennäköisiä!

Nappejen keräily on tuottanut aikamoise kokoelman mitä ihanimpia yksilöitä. Olen vähän mietiskellyt, että mitä noilla tekisi. Paria mustaa paitaa olen katsellut sillä silmällä, jospa ne kammottavat helmiäisnapit heittäisi menemään ja korvaisi hauskemmilla napeilla. En vielä ole päättänyt, että pitäisikö eri väriset napit sitten ommella eri langoilla vai kävisikö musta lanka kaikkiin, jos kyseessä on kerran musta paita. (Mua ei niin huvittaisi olla niin tarkka. Siis ihan liikaa näpertelyä.)

Olen keräillyt pikkuhakaneuloja (Weekdayn vaatteissa on parhaat) rannekorua varten. Lukkosysteemi on vielä hieman hakuisessa, joku venyvä ratkaisu, kuten kuminauhan pätkä, olisi kaikkein paras.

Viimeisä rintarossi- ja korvishankintoja. Sydän laitettakoon aina tuntemattomia ihmisiä tapaamaan lähtiessä. Kirsikat on ihkut ja löytyivät juuri Gina Tricotista puoleen hintaan. Keinuhepparossin ajattelin ehkä sprayata mustaksi.

It's been a quite a busy week but yesterday I had a chance to try my glue gun for the first time. I made quite many earrings.

The brooches and earrings in the last pic are my latest purchases. 

Päivät niinkuin varisparvi

Kuva otettu viime torstaina aamukahdeksalta.

Kellojen siirto herättää aina yhtä ristiriitaisia tunteita. Aamulla ole enää pilkkopimeää, mutta sitten se on illasta pois. Mut hei, eihän tämä kestä kuin seuraavat neljä kuukautta ja nyt on jo toppatakkikin käytössä...

Pieni breikki teki muuten hyvää, nyt on taas paljon kerrottavaa.  Tilda muotoili asian varsin osuvasti:

Toisaalta blogi on se oma tila ja vaikutuskanava, josta ainakin minä (ja varmasti monet muutkin bloginpitäjät) aikaisemmin haaveilin ja en voinut kuvitellakaan , että sellainen joskus keksittäisiin.

Joten allekirjoittanut ajatteli myös hieman relata ja vaan pälättää; kun ei tämä mitään rakettitiedettä ole.

Viime aikoijen parhaat on kirjattava heti. Tätini kertoi soodavillityksestä hiustenpesussa shampoon sijasta ja etikkaa hoitoaineena. Saa kuulemma ihanan ruskean sävyn hiuksiin ilman värjäystä. Kokeilkoon ken haluaa. (Tätikin halusi pysyä blondina.)

Toisen kerran repesin lukiessani, että My o My on alkanut myydä Ruotsin armeijan huulirasvoja viidellä eurolla (putilo ylimmässä kuvassa).  Hyvähän tuo on,  käytössä since 2002, mutta parin euron putilo se kuitenkin vain on. Ja aika kämäisennäköiseksi tulee maatessaan pitkään taskun pohjalla.

Parhaat naurut sain kuitenkin kyläilevän pikkusiskon kanssa, kun teippasimme markettirakennekynsiä liiman loputtua kiinni kynsiin ja aika paljon sormiin. Very chic!

Eli terve taas täältä, ootte parhaita; kiitos siitä ja nyt aion hoilottaa loppuillan ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun, kaipuun...

It's darker. And I'm back.