Seinän tila

Edellisen postauksen fashiönshuutissa vilahtaneen seinän kämäiselle kunnolle on hyvä syy. Olemme nimittäin käynnistäneet tällä haavaa sen viimeisen suuren sisustusproggiksen ja purkaneet loputkin keittiössä olleesta kaapista. (Kuvien järjestys on siis uusimmasta vanhimpaan.)

Ensin purettiin yläkaappi ja vuotta myöhemmin alakaappi. Ihmeellisesti tuo keittiöolkkari tuli heti avarammaksi. Tuo kuvassa oleva kulmaseinä onkin maailman oudoin; leveimmältä osioltaan täyttä pahvia, joten hyllyjen kiinnitys siihen on aivan toivotonta. Proggiksen seuraava vaihe onkin kiinnittää kaapin entiselle paikalle vanerilevy, joka maalataan valkoiseksi ja sitten seinälle laitetaan musta string-hylly. Tuo valtava traakkipuu sidotaan vähän pienemmäksi ja jää paikalleen.

Sitä vanerilevyä ollaan nyt odotettu yli kuukausi (isäni homma), hylly on jo hankittu. Ensin mietimme kulmaan tapettia tai eri väriä, mutta luulenpa, että päädymme sisustustarroihin (siis mustaan kontaktimuoviin, saksiin ja omaan luovuuteen.) Meitimme myös, että alaosan voisi laittaa sellaisella turkkityylisellä kaakelilla (niin kuin ne meidän ihanat pannunaluset), mutta voiko vanerin päälle edes kaakelia laittaa?

Voin muuten kertoa, että näppärä isäni on oikea tunnelman latistaja ja pyörittelee ahkerasti näille ideoille silmiään. Tällä hetkellä koko homma tuntuu ärsyttävältä ikuisuusprojektilta ja onhan ne muutokset kivoja, mutta keskeneräisten juttujen kanssa asuminen on varsin turhauttavaa. Painajaiseni olisi omakotitalo, jota aina vaan rempattaisiin. Kai se olisi kivempaa, jos osaisi itse enemmän.

We have started our last big renovation project. We removed the last of the white kitchen cupboard. (The photos are in reversed order, now we have the white wall and the big tree.) We are going to put a black string pocket shelf on the wall but first we need put a layer of other wood there because the wall is practically like cardboard and you can't hang anything in the middle. Sometimes it feels like it'll be a never-ending project...