Ensinnäkin talkoot olivat kuningasidea ja suosittelen muitakin järkkäämään mökille, puutarhaan tai vaikka tarpeen vaatiessa remppatalkoot (tulisikohan semmoisiin kukaan?). Saatiin paljon tehtyä kun apuna oli neljä aikuista ja yksi alle kaksivuotias, mutta ennen kaikkea oli aivan mielettömän hauskaa!
Hyvää ruokaa, juomaa ja mahtavaa seuraa; niistä on kunnon talkoot tehty.



Ilmojen kanssa kävi tuuri; Vapun jälkeisenä viikonloppuna oltiin melkein hellelukemissa.Hiki virtasi ja meininki oli letkeää.
Kaadettiin puita, laitettiin linnunpönttöjä korkeuksiin ja käännettiin lisää maata kasvimaan laajennusta varten.

Talkoolaiskavereissa oli onneksi ihmisiä, jotka tiesivät jotain näistä puutarhajutuista. Kuten marjapensaiden leikkaamisesta. Kannattaisi tehdä melkein joka vuosi, keväällä tai syksyllä. Tuli saksittua aika hurjasti kun näitä pensaita ei oltu leikattu pariin vuoteen. Myös männyt ja koristepuskat saivat kyytiä ja saksituslihakset kipeytyivät oikein kunnolla.


Nuorin osanottaja oli mukana ihan kympillä ja kantoi varmaan painoonsa nähden raskaimpia kuormia. Kottikärryistä tuli ihan lempparit. Seuraavana aamuna poika oli vienyt äitinsä suoraan työmaalla ja tarjonnut lapiota: jatketaan!

We had a work party in the summer cottage on early May. It was great fun and we got a lot done when there were four extra adults and one tiny but enthusiastic helper.



Jossain vanhassa vitsissä neuvottiin että jos haluaa että sukulaiset eivät tuppaudu kesällä vaivoiksi, kannattaa järjestää talkoot. Takuuvarma keino karkottaa kaikki sukulaiset ja ystävät. Vitsin mukaan toinen takuuvarma keino oli lisäksi ilmoittaa että ruokakaappi on tyhjä. Meillä vitsailtiinkin että meidän sukuun kyseinen ohje ei tehoa koska tulevat vapaaehtoisesti kutsumatta, itse järjestämään talkoita ja tuovat vielä omat eväät :)
ReplyDeleteTalkoita pitäisi kyllä järjestää enemmän, ihan yhteisöllisyyden vuoksikin. Mutta ehkä se on enemmän pienten paikkakuntien juttu missä talkoo-henki elää väkevänä edelleen.
Apua, musta tuntuu että mun kameran linssissä rohisee Saaremaan hiekka. Hitto mitähän sellasen poistattaminen maksais vai uskaltaiskohan ite alkaa roplaa?
ReplyDeleteMäki tarttisin tänne meille jonkun tollasen tyypin joka aina patistais mua siivoomaan ja ahkeroimaan.
Rhia, hahaa olen tainnutkin tuon kuulla aiemmin. Toinen klassikko on, että olipa hyvä reissu kun saatiin tehtyä niin paljon ;-).
ReplyDeleteMut ehdottomasti kasvattaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekeminen on vaan niin kivaa. Ei kehtaa edes kunnolla kiukutella ;-). Mut ei talkoita kuitenkaan liian usein, ehkä just keväällä ja syksyllä, pieimuotoisesti.
Pes, kävin Rajalashopissa kamerani kanssa ja myyjä katsoi sitä ja totesi ettei sitä hiukkaa kovin paljon ole; itse vain huomasin ettei objektiivi pelitä niin kuin pitäisi. Vinkkasi minulle kahdesta kamerakorjaamosta, sieltä voi käydä kysymyssä että mitä pitäisi tehdä omaanikaan en ole vielä ehtinyt viedä huoltoon mutta sinne menee maksoi mitä maksoi.
ReplyDeleteHuoltomestat: Kamera-apu Kampissa ja Jastekniikka Mansku 160B.
Koitin myös itse puhdistaa, mutta ei se rohina vaan lopu.
Tuosta hiekasta kamerassa tuli mieleen että mulla meni kerran maastossa kuvatessa joku pieni hyönteinen kameran sisään. Se erottui tähtäimen läpi ja käveli ilmeisesti pitkin jotakin peiliä. Oli todella ärsyttävä eikä sitä näkynyt tietenkään kun irrotti objektiivin ja tihrusti kameran sisään. Peili varmaankin sitä jonkin verran suurensi niin että ei sitten paljaaltaan erottunut mustaa sisustaa vasten. Seuraavana päivänä sitä ei tietenkään enää näkynyt, varmasti mulla on viimekesästä asti ollut kameran sisällä kuollut hyönteinen :)
ReplyDeleteHiekka varmaan vähän vakavampi juttu. Kerran mulla meni vanhan filmipokkarin sisään muotovaahtoa (älkää ees kysykö ;) eikä se koskaan enää ollut entisensä vaikka putsattiin huoltoliikkeessä.
Rhia, kiitos vinkistä ja toivotaan parasta!
ReplyDelete