Mistään ei ole meikäläiselle vähään aikaan vinoiltu niin paljon kuin puutarhanhoitoinnostuksestani. (Okei, voidaanhan tässä jo puhua friikahtamisesta; tapanani kun ottaa asiat aika tosissaan.)
Olen erityisen hyvä katkomaan ja uudisraivaamaan, my bff ovatkin oksasakset.
Sanokaa vaan, että kyseessä on kolmenkympin kriisi. Minä taas väitän, että tajusin vihdoin koko pihan olevan mahtava sisustusprojekti.
Mielellään aika vaaleanpunainen sellainen. Sinänsä jännää, koska maalaisromantiikka ei ole ennen oikein kolahtanut. Mutta nyt, pitää kuulkaas olla fiiniä!
(Kanssamökkeilijät ehkä kärsivät moisesta hieman. Tiskitkin voisi nyt tiskata vähän ennen kuin lautaset loppuvat kesken. Niin ja vielä vuosi sitten mainostin, että tällä mökillä lähinnä chillataan. ÖÖÖ sori.)
Suunnitelmissa on oikein kunnon mummolapuutarha: särkynyt sydän ja pionit ovat jo istutettu syreenien alle. Verenpisara on vain yksivuotinen. Avokompostin eteen mies aikoo tehdä riukuaidan. Ja minä tahdon tänne mielin määrin hempeän värisiä tyynyjä ja vanhanaikaisia tuikkulyhtyjä sekä monen monet romanttiset lakanat. Ah. Citykoti olkoon sitten vähän särmempi.
Sinänsä koko homma on aika jännää, kun en tiedä puutarhan hoidosta juuri mitään. Ei ole kauheasti koskaan kiinnostanut. Nyt taas silmäillessäni rehottavaa kuusiaitaa sormeni oikein syyhyävät kun tiedän, että pääsen sitä syksyllä leikkaamaan. Toden totta, tällaiset uudet harrasteet pitävät virkeänä ja äitipuoleni kanssa olemme löytäneet uuden yhteisen sävelen, kun pitää vähän kysellä, että mites tää nyt sit...
Poikkis luki myös parissa päivässä 500 sivua puutarhakirjallisuutta. Ensi vuonna perennaa pihan täydeltä. Hei, me perehdytään!
This summer in the cottage has been quite different since I've become very interested in gardening. Before that I used to take it quite easy here but now I kinda realised how the garden is an amazing decorating project and you know how much I like that!
Luckily my boyf is also interested in this project but we're really rookies in the whole area. Next year it'll be quite a different story in the garden. Can't wait. It's really fun to do something so different and work outdoors.
Posts
"Niin ja vielä vuosi sitten mainostin, että tällä mökillä lähinnä chillataan. ÖÖÖ sori." Hihi tuo nauratti ja jostain syystä hetkeksi aikaa välähti Hyacinth Bucket'n kuva verkkokalvoille kun luin tätä ^^
ReplyDeleteMaalaisromantiikka, mummolat ja puutarhat<3 Viimeiset ainakin niin kauan, kun joku meikäläistä viherpeukalompi jaksaa hoitaa ne kasvit kuntoon.
ReplyDeletemissään ei ole niin kova homma kuin pitää piha luonnontilaisen näköisenä :D
ReplyDeleteannin vertaus Hyacinth Bucketiin on osuva :D :D :D Jonain päivänä sä vielä kutsut ihmisiä kynttiläiltamiin teidän möksälle :D!!!
ReplyDeletePihakuopsutteluun jää valitettavan herkästi koukkuun. Mä olen jo tilaamassa ensi kesäksi minikaivuria kääntämään mulle pienen kasvimaan. Onneksi oikeaoppiset mummolakasvit on hoidossa jo mummovainaan ajoilta.
ReplyDeleteAnni, hahaa Hyacinth on ihan mahtava onneksi poikkis ei ole mikään tohveli. Ehkä ihan hyvä, ttä helteet ovat vetäneet vähän löysiksi eikä mennä niin täysillä tuolla puskissa katkoen ;-).
ReplyDeleteBubble, aivan. Mähän en ole mikään viherpeukalo, joten koko juju on monivuotiset helppohoitoiset perennat! Ja kasvimaa, mutta jatketaan siitä myöhemmin.
Eveliina, no ei todella :-). Ja pihahan ei ole enää luonnontilassa kun sinne on jotain rakennettu ja istutettu eli se siitä. Mutta perinnekasvit ovat pop!
Heidi, sinä mokoma! Voisinkin luoda pienen teeryhmän jonnekin päin pihaa ;-). Onneks ollaan kuitenkin aika homssusia kaupunkilaisia ja nautitaan elämästä niin ei tämä ihan hulluksi mene. Ja heinäkuu on aika iisi; mitään ei oikein saa leikellä. (Voi harmi!)
Ottilja, ihan totta ja se on niin palkitsevaa, jos ei jää jumiin rikkaruohoihin.
Meillä kasvimaan käänö hoidettiin reippain talkoovoimin, toimii!
Aivan mahtavaa paneutumista :D Hurmaavaa että mieskin on innostunut. Oon itekin huomannu että mitä pidempään elää sitä omituisempia mielitekoja alkaa ilmaantua. Että voi jopa innostua puutarhanhoidosta :) Meillä ei sitä omaa pihaa/mökkipihaa vielä ole, mutta ehkä joskus.
ReplyDeleteRhia, eikö ;-). Mies on hurmaava ja kaiken lisäksi perinpohjainen; itselläni ei vain riitä kärsivällisyyttä.
ReplyDeleteToisaalta näin vanhemmiten kun 30-kriisi ei enää ole niin päällä tulee sellaisia mukavia aha-elämyksiä mitä kaikkea sitä voikaan tehdä kun ei tarvitse edes esittää kovin kuulia saati korrektia ;-).
Isona musta tulee hurja mummo!