Ite

Olen ehkä ainoa koko maailmassa, joka ei katsonut niitä häitä. Enkä Ruotsin kuninkaallisten häitäkään. Unohtu.

Sain sentään kuvatettua ensimmäisen ihan itse tehdyn paitani. Siihen nähden, etten ikinä ennen ole piirtänyt kaavoja tai tehnyt vaatetta alusta asti, olen aika tyytyväinen. Mitä nyt saumavara unohtui ja piti vähän kaventaa ja lyhentää ja saksiakin välillä, niin raitapaita on tehty. (Seuraavaan tuotteeseen pyydän kyllä vähän apua, en vieläkään ymmärrä kaula-aukon muotolaskoksia ynnä muuta teknistä. Tai ompelukoneeni 50 eri ominaisuutta...)

Olen niin innoissani tästä keväästä. Ja converseistani ja tyhmästä kommentista vuosien takaa: ei kakskytviisvuotiaan enää sovi käyttää converseja.

Tosin meikä tajusi converset vasta vuosi sitten ja harmitteleekin nyt menetettyjä mariconsseja ja vielä enemmän henkkamonkan hasbeensejä, tuntuivat todella hyviltä jalassa! Itse asiassa ihan hyviä kenkäjuttuja, talvihorroksesta ei vaan herätty ajoissa toimintaan. (Eli ne valkoset sandaalit kolmekasina on hakusessa mikäli joku on tyytymätön omiinsa! Aion kyllä kytätä tuota verkkokuappaa palautusten varalta.)

Sinisen huvilan kahvila korkattu hyvässä seurassa. Tämä ihana valo!

Nikon my love...

Nyt lenkille ja sit olis se Vappu!

I didn't watch the royal wedding. I forgot and I don't have a TV. I made the stripe t-shirt myself it's the first ever so I'm kinda pleased. Now it's time for a run and then it's Vappu!

Mitä pöllöilyä!

Mä en kestä! Kortteja, tyynyjä, keittiöpyyhkeitä... Lisa Jones Studion kotisivutkin ovat aivan uskomattoman ihanat ja muutkin elukat ja söpöilyt ottaisin vastaan avosylin ja riemusta kiljuen. Käykää kurkkaamassa, KLIK.

(Suomesta tuotteita saa ainakin Porvoon Design Delistä klik klik. On tuolla kaikkea muutakin ihanaa kuten maatuskoja.)

Löysin myös ehdan pöllöblogin: My Owl Barn, klikitus klik. Tässä vaiheessa ei voi muuta sanoa kuin että kaikkea sitä...

Nyt nikottelen itseni muualle, vähän liikaa meitsillekin tommonen rakkaus. Ihanaa keskiviikkoa teille, rauhallisesti niiden pöllöjen kanssa!


Check out some owls Lisa Jones Studio's cute stuff and My Owl Barn. (The latter was a bit too much I can't really say that I love owls...)

Onni on ekat t-paitakelit

Pääsiäinen oli jotain ihan muuta.

Ihana ihana lämpöaalto. Nyt on raittiinilmanmyrkytys ja väsymys viikonlopun täysrähinästä. Tämä pieni nainen on ilmeisesti aikamoinen tehopakkaus kun sille päälle sattuu. Kuviakin on kolme sataa, jatketaan.

(Ensimmäistä kertaa mua oikeasti häiritsi, että kuvista puuttuvat ihmiset. Ja koko blogista. Jaa-a.)


The spring came. +18 dgrees and a red nose. A lovely Easter.

Suklaamunan tinakuoret nyt jo murtuu sulaen

Jee pääsiäinen! Raeruohoa muistin ostaa, mutta en istuttaa. Suklaamunia tuskin unohdan syödä kun niitä ostan.

(Tosin yhtenä päivänä puputtaessani levyllisen tummaa suklaata päätin, että toukokuussa pidetään totaalinen makealakko. Suolaa ja rasvaa vaan...)

Tänään Farangiin illalliselle ja sitten alkaakin viides vuosi yhdessä. Ihan uskomatonta.

(Pidetään ihan virallisesti kiirastorstaita vuosipäivänä, joka vuosi eri aikaan.)

Perjantaina lähdetään mökille relaamaan ah autuutta. Sääennusteetkin ovat varsin lupaavia.

 

Varaslähtö pääsiäiseen otettiin jo ajat sitten Milttonilla. Makeaa mahan täydeltä ja ennen kaikkea ihan mahtavaa pääsiäisaskartelua. Kyllä tämän noviisin kelpasi. 

Seuraavan kerran kun työpaikoilla suunnitellaan virkistyspäiviä niin miten olisi sen hikisen zumban sijaan luovaa askartelua?

Huikeaa photoshoppailua: kaksi kuvaa päällekkäin.

Oikein munarikasta pääsiäistä kaikille ihanille!

Today is our anniversary and we'll be having a fancy dunner in Farang. (Tomorrow we'll start our 5th year together, quite amazing.)

On Friday we'll go to the summer cottage and spend one supe relaxing Easter. I hope you have a good one too!

I'll be back next week.

Never Say Never

Eiliseen asti olin aika hyvin missannut ilmiön nimeltä Justin Bieber. Nytpä tiedän, että poitsu osaa laulaa ja Never Say Neveriä katsoessa tuli ihan omat NKOTB-faniudet mieleen. Keikalle en koskaan päässyt, joten Justinia lähtisin katsomaan heti.

Hakaniemen Sokoksesta löytyi alekenkänurkka ja nurkasta Vagabondin nyörikangassandaaliwannabet. Tänään taas oli niin kylmä, että tuli toppatakkia ikävä. Muuten olen aika kesäfiiliksissä, kesävaatteet on pengottu läpi ja osa on siirretty syrjään muodistamista varten. Osa taas lähtee kiertoon.

Kotona hengaillaan jo shortseissa tai lempparipolvihousuissa vuodelta 2006. Ostoslistalla taas on pyöreät aurinkolasit, kärpäset on jo aikasta hyvin hallussa. Muuten on aika keskiviikko, vaikka viikko saattakin olla vähän lyhempi.

Yesterday I saw Justin Bieber documentary Never Say Never. The good thing is that he can actually sing.  (I saw the movie because of my kid sister...)

Today it's been really numb and cold Wednesday don't really need sunglasses or my new wierd sandals.

We Heart Spring Sundays

Sunnuntai oli ihana. Hengailua koirapuistossa (pikkusisko & Pate ovat Tukholmasta käymässä), tuoreita muikkuja Hakaniementorilta, kili, minisika joka olikin jätti, puoliluminen metsä ja ennen kaikkea AURINKO.

Se on kuulkaas kevät kun jalkaan laitetaan ankkakengät, pärjätään ilman pipoa ja vain 60 denierin sukkiksilla. Ihana pikkusisko tosin marmatti, että miten sun poikaystävä haluaa olla sun kanssa kun sulla on ampiaissukkikset ja tommoset kengät eikä huivikaan ole samaa sävyä...

Kohta alkaa siis varhaisteinimme kanssa oppitunnit oikeasta rakkaudesta ja tyylistä. Siis sen vapaudesta. Hih. Voi noita tukholmalaisia; ulkonäköpaineet helsinkiläisessä suburbiassa 90-luvun alussa taisivat olla lähes olemattomat pikkuhipstereihin verrattuna. (Pikkusiskoni on siis 12 vee, joten en kauhean vakavasti ota näitä moitteita!)

Päivän puheenaihe: kuka niitä persuja oikein äänesti? Ystäväni FB-status summaa omat ajatukseni:

Ihan kuin tämä nyt muka olisi joku sivistyksen tuho. Kiinnostavia aikoja, sanon minä.

Toinen syväanalyysi löytyi myös naamakirjasta:  Persupolis, sivistyksen kehto.

Such a lovely spring Sunday! 

The results of the parliamentary election in Finland is the main topic today: the succes of True Finns is quite a shock. I just feel that interesting times lie ahead...

So Smoothie!

Meillä on alkanut aamupalasmoothieiden uusi aikakausi, vaikka blenderi* pitääkin huolestuttavaa kuolinkorinaa turhan usein. Koin nimittäin suuren valaistuksen kun lisäsin smoothieeni tuoretta basilikaa ja nyt olenkin aloittanut vihannespainotteisten smoothieiden testailun ja tuotekehittelyn. Ihmettelen vain miten en ole tehnyt tätä aiemmin, kun salaateissa kuitenkin tulee yhdisteltyä hedelmiä, marjoja, vihanneksia ja juureksia.


Sukat ovat olleet makkaralla joulusta lähtien ja viikonloppuna vedetään pirtelöt jalkalaseista.

Eilinen kokeilu sisälsi kaksi avokadoa, kurkkua, persiljaa, puolikkaan sitruunan mehun, lusikallisen hunajaa, pellavan- ja hampunsiemeniä ja vettä.

Lisäsin myös suolaa, musta- ja cayennepippuria ihan ripauksen, mutta tämä smoothie kaipasi vielä lisää potkua. Kokeilut siis jatkuvat. Avokado on noin yleisesti ottaen hyvää kaiken kanssa, täyttävää ja tosi terveellistä.

Kaikista eniten innostuin kuitenkin Voisilmäpelin inkivääri-porkkanasmootihiesta. Reseptiä mukailin tietenkin ja täytyi todeta, että tuore basilika ei ehkä sittenkään sovi koko hommaan. Mutta smoothie porkkanoista, voi vide miten hyvin se toimii! Tällä hetkellä rouskuttelen porkkanoita muutenkin ihan innoissani ja tuosta tuli ihanan kuohkeaa ja maistuvaa. Nam nam. Tänään kokeillaan porkkanasmoothien uusia variaatioita, niin hauskaa ja helppoa ruoanlaittoa!



Oma perussettini on jo pitkään koostunut marjoista, erilaisista siemenistä ja soijamaidosta. Tuoreen basilikan ja avokadon lisääminen vie aamupalan ihan uudelle tasolle.
 
Mustaviinimarja-soijamaitosmoothie

1 dl Jäisiä mustaviinimarjoja
2 dl luomusoijamaitoa
1 dl luomuappelsiinimehua
1 rkl pellavansiemeniä
1 rkl hampunsiemeniä
1 avokado 
tuoretta basilikaa kohtuudella

Ja arvatkaa mitä olen huomannut? Aamupala on todellakin päivän tärkein ateria, jos sen skippaa niin kaikenmaailman mieliteot saavat vallan. Itse nautin megaison kahvin soijamaidolla aamuisin, mutta syöminen tökkii. Nyt kun olen systemaattisesti hurrutellut näitä smoothieita aamu- väli- ja iltapalaksi huomaan ihan selkeän eron jaksamisessani ja ruokahimoissa. Jännää.


Toinen näppärä mukana kulkeva välipala on mantelit ja pähkinät pikkupurkissa. 

Sain itseni vihdoinkin raahattua Punnitse & säästä -kauppaan ja hamstrasin kaikkea hyvää ja terveellistä valtavat määrät. Nappasin mukaan myös hampunsiemeniä, kun rouhetta ei ollut. Hamppuhan on todella hyvä proteiinin lähde ja ekologinen, no se nyt on ihan tykkiä kamaa ja olen taas ihan aivopesty näihin siemeniin.

Paitsi että nuo hampunsimenet ilmeisesti turvottavat. Ainakin ensimmäisen päivän "valeraskauden" jälkeen voisin näin todeta. (Hieman friikki olo kun illalla vatsa näyttää siltä kuin olisi seitsemännellä kuulla raskaana ja olo on muutenkin hyvin pinkeä...) 

Seuraavaksi aion kokeilla hamppurouhetta, josko se olisi vähän iisimpää. Siemenet kyllä liotin ohjeen mukaisesti, mutta epäilen niiden toimivan vähän niin kuin papupjen eli tottumaton masukka saa ihan hirmuiset sätkyt. Siedätyshoidolla siis mennään tai sitten vatsalaukussani itää hamppumetsä...

Jos ihanilla lukijoilla on jotain mahtavia smoothiereseptejä takataskussa niin jakoon vaan!

Olen niin onnellisesti hurahtanut...


*Kyseessä on siis Kenwoodin monitoimikone, jonka blenderillä ei todellakaan murskailla mitään jäitä, jäiset mansikat ovat jo melkein liikaa.

I'm making loads of smoothies at the moment, mostly for breakfast. I used to use berries, fruits, seeds and soyamilk but now I'm expanding to vegetables as well. Carrots are amazing.

The beautiful glasses are from Marimekko. During the weekend we have a bit fancier smoothie breakfast ;-).

Puistomäyristä odotellessa

Uppouduin niin syvälle Siri Hustvedtin luomaan maailmaan, etten oikein tiedä miten päin sitä pitäisi taas olla. Kaikki mitä rakastin oli hyvä. Uppoutuminen oli mukavaa. Pari päivää vietin kaiken vapaa-aikani kirjaa lukien, mutta en silti tiedä mitä siitä ajattelen. Koin sen ja jäin koukkuun, mutta itselleni luonteenomaiseti haluaisin takertua epäolennaisuuksiin. Siihen miten en koskaan pysty näkemään henkilöhahmoja sieluni silmin. Siis tarkkoja piirteitä. Tai miten paljon epäsympaattiset päähenkilöt raivostuttavat. (Jouduin kerran tämän takia jättämän yhden Jörn Donnerin kirjan kesken, kun en vaan kestänyt sitä päähenkilön epäsympaattisuutta.)

Eniten kai ärsytti poikaystävän isän tokaisu kirjasta, että tämän jälkeen ei mikään kirja enää ole niin hyvä.

Olin sitten vähän vastahakoinen. Ainakin hyväksymään tätä maailman parhaaksi. Mutta kyllä se Hustvedt vaan osaa:

Violetin mukaan meidä ruumiimme yhtä lailla ideoista kuin lihasta ja verestäkin, eikä nykyisestä laihuuden ihannoinnista voi syyttää muotia – joka on aina laajemman kulttuurin ilmaus. Ydinaseuhan, biologisen sodankäynnin ja aidsin aikakautena täydellisestä ruumiista on tullut haarniska – kova, kiiltävä ja läpitunkematon. Hän keräsi todisteita jumppavideoilta ja laihdutusohjelmien ja -koneiden mainoksista, myös paljon puhuvia fraaseja tyyliin "teräskankut" ja "luodinkestävät vatsalihakset". Pyhä Catherine paastosi kirkon auktoriteettia vastaan Jeesuksen puolesta. Tuhatyhdeksänsataaluvun lopun tytöt nälkiinnyttävät itseään vanhempiaan ja vihamielistä, rajatonta maailmaa vastaan. Riutuminen keskellä ylellisyyttä osoittaa, että ihminen on tavallisen mielihalun yläpuolella, liikalihavuus, että läskipanssari suojaa ihmistä maailman kovuutta vastaan.

Olen myös intoillut hyvästä ranskalaisesta punaviinistä muovipullossa ja vielä ihanalla etiketillä!

Fanittamiseni alkoi mennä siihen pisteeseen, että oli pakko miettiä sitä hienoutta ihan tosissaan. Jotain tällaista tuli mieleen: siideri on pahaa, kesä ja puistoilu, punkku mäyrislogolla ja muovi on kevyempää...

(Ontuu pahemman kerran joo.)



Varpaankynsissä mennään hopealla. Ja varpaat on muuten aika rumat, omat rakkaat pottuseni.



Ostin lahjaksi suklaata vain siksi, että halusin kuvan lentoemäntädaameista. Kaunis pakkaus ja Noora ostaa...


I read Siri Hustvedts book called What I Loved in two days. I really got stuck with it but I still don't know how I feel about it.  Funny.

I'm also very glad that there is nice red wine available in plastic bottle. Now that I write it down it sounds really funny.

My toenails are silver and I bought the chocolate only because of the lovely pictures. 

Kylässä

Oli jo aiemmin puhe ystävieni ihanista kodeista. Tässäpä seuraava ihanuus.

Olen aina ajatellut, että ystävälläni on ollut Marimekko-lapsuus, ihan vain verrattuna siihen miten meillä ei koskaan ollut oikein mitään Marimekkoa (Santtua ja Finlaysonia kyllä). Ystäväni koti nauttii myös mareilusta ja avokkinsa oli kerran todennut, että meillä on rätitkin Marimekkoa...

Mut Marimekon sisutusjutut onkin ihania.

Keittiössä olevat avohyllyt ovat upeat eikä kaikkien juttujen ihastelusta meinaa tulla loppua. Myös valo on todella hyvä, valokuvaaja olisi tosin voinut käyttää jalustaa niin pysyisivät hyllyt suorina.

Suomalaisia laatutuotteita ja kirppislöytöjä muiltakin mailta. Kombo toimii mitä parhaiten ja kodissa on ihana tunnelma. Kuvattavaa löytyy vieä moneksi kerraksi!

My friend's flat has amazing details, I'm loving it!

Tärppejä

Pari kivaa juttua:

• Kevätpuutarha Suomen suurimmat puutarha-alan messut 7–10.4.2011 Messukeskuksessa
• ReUse Republic Design Market 8–9.4.2011 Kampin 2. kerroksessa
• Marimekon ysmy 14–16.4.2011 Herttoniemen Marimekko
• Flow'n ensimmäiset  ensimmäiset esiintyjät on julkaistu! Hyvältä näyttää ja innostuin etenkin Midlakestä ja Q-Tipistä. Uusi tuttavuus on Janelle Monáe; neidin videota ei kuitenkaan saa upotettua joten kehota kurkkamaan sen täältä, klik.
• Playlist sadasta parhaasta biisistä, Bubble aloitti. Mahtava idea, laitetaan homma pyörimään täälläkin.

Kesällä tulee myös uusi Transformers-pätkä, mutta ehdottomasti odotetuin leffa on ihanan Mäkävoin eli James McAvoyn tähdittämä X-Men: First Class. Traileri on juuri niin kuin pitää ei paljasta liikaa ja helmikuusta olen odottanut leffaa ihan hulluna. Juuri tänään sopisi katsoa juuri tällaista elokuvaa!

Ikipolkan luomuallergia

Jostain kumman syystä herään nykyään kaksi tuntia ennen herätyskelloa ja olenkin viettänyt aikaani varsin  hyödyllisesti muun muassa täggäämällä itseni vanhoihin Facebookin valokuva-albumeihini. Kaksfemma Noora näyttää erehdyttävän samalta, tosin kesän 2006 rusketus oli aivan uskomaton. Lähes yhtä uskomattomalta tuntuu se, että olen asunut Helsingissä kohta viisi vuotta. Ihmeelliseltä se on lähinnä siksi, että joskus vannoin etten ikinä tule takaisin. Täällä sitä kuitenkin ollaan, tihkusateessa tyytymättömänä mussuttamassa myöhästyneestä keväästä.

Vanhoissa kuvissa nauratti erityisesti kampaukseni; olenkin jo pidemmän aikaa miettinyt, että tuo sivupalkin esittely pitäisi muuttaa tämän tyyppiseksi: kolmekymppinen tyttö, jonka hiusten kasvatusyritykset päätyvät alati lyhenevään polkkaan...

(Eka meinasin, että ikiteini tai tyttönainen, mut ei sentäs. Jotain voisi mainita myös käsityötekeleistä, ehheh.)

Ikuisissa hiuspulmissa olen päässyt ojasta allikkoon nimittäin luomushampooseen siirtymisyritykset ovat johtaneet jo kahteen päänahan kortisonikuuriin. En tajua, että mille oikein olen allerginen! Onko kellään muulla ollut ongelmia luomoshampoiden kanssa? Olen kokeillut Urtekramia ja Santea.

Toisaalta järjen käyttö on myös sallittua, esimerkikisi löytäessään vessan peilikaapin siivouksen yhteydessä piparminttuhiusnaamion tietämättä sen alkuperää niin sitä ei tarvisi päähänsä tunkea... Aina pakko koklaa kaikkea. Tosin paras kokeilu ikinä oli hiusten värjäämisen lopetus. Neljä vuotta jo omalla värillä!

Eipä mulla muuta. Kuvissa olevaa neitiä onkin ikävä ja tietty tuota Madridin helmikuista kevättä. Kevään tulon huomaa kyllä kun kakkea alkaa taas tapahtumaan niin paljon! Ja ihmisiäkin näkee, jei.


Some photos of the trip in Madrid. I've been sleeping too little lately don't know why. So much light here and things to do.